Taas se aika vuodesta

kun naistenlehdet ovat täynnä horoskooppeja.

"Vuosi 2009 alkaa suurien tunteiden merkeissä" lupasi ensimmäinen.

Helsinki 10

Laatikoihin kurkisteleminen

Laatikoihin kurkisteleminen

Täällä minä säilytän alusvaatteitani,
hän sanoi. Voit kurkata nopeasti
nähdäksesi mikä sinua odottaa,
kunhan suhteemme syvenee. Mitä
rentoutuneempi olen seurassasi sitä
niukempia alusvaatteita käytän.
Jonkin ajan kuluttua voin olla ilmankin.
Pitäisit siitä, eikö vain.
En kuitenkaan haluaisi tehdä niin säännöllisesti.
Ne maksavat liikaa olla käyttämättä.

Hal Sirowitz: Aikansa kutakin

Sunnuntain kuva

sun
unta
tai-

- Henriikka Tavi

En jää Räkkärimarketin kohdalla pois!

Seuraava kohtaus on tapahtunut jo kolme kertaa:

Nuokun K-junassa, kello on 03.12.
Räkkärimarketin kohdalla joku tönäisee minua olkapäähän ja kysyy:
"Hei, minne sä oot menossa? Näytit niin nukkuvalta, nyt ollaan Korsossa, jäätkö tässä pois?"

Vaikka korsolaisia usein molataan, K-junassa he pitävät huolta muista (muiden asemien kohdalla vastaavaa ei ole sattunut). Tai sitten he ajattelevat, että maailma loppuu Korsoon.

Kiitos vaan, ajan niin pitkälle kuin K-junalla pääsee!

Tulevaisuudessa yksinäisyys ja hiljaisuus ovat suurinta ylellisyyttä.

Päivän lainakysymykset

Voiko lesbo saada ____:stä(täytä tähän haluamasi yritys) kesätöitä?
Paljonko liikevaihdostanne käytetään vaikenemisrahoihin?
Jos seksuaalielämästä ei tarvitse kertoa työhaastattelussa, miten siitä voi valehdella?

HS tänään

Shirley Bassey

Huoltotunneli avattu!

Tämä on karaokekapitalismia - suoraan töistä pääsee hissillä 'huolto'tunneliin, josta pääsee päivänvaloa näkemättä kahteen kauppakeskukseen ja useisiin tavarataloihin!

Old, but so true...

Lainasanat 30.11.08

"Mies perheen keskiössä luo perusturvaa ja lämpöä koko perheelle"
Aune Flinck, Utan tutkija

"Rahaa pitäisi ohjata kaiken maailman hihhulihei-festifaleista, maailmankylistä ja kulttuurikeskus Caisasta ihan yksinkertaisesti suomen opetukseen maahanmuutajille."
J. Halla-aho, kaiken tietäjä

Jeannette Winterson: The Poetics of Sex

Jeannette Winterson: The Poetics of Sex

 

Why Do You Sleep with Girls?

My lover Picasso is going through her Blue Period. In the past her periods have always been red. Radish red, bull red, red like rose hips bursting seed. Lava red when she was called Pompeii and in her Destructive Period. The stench of her, the brack of her, the rolling splitting cunt of her. Squat like a Sumo, ham thighs, loins of pork, beefy upper cuts and breasts of lamb. I can steal her heart like a bird's egg.

She rushes for me bull-subtle, butching at the gate as if she's come to stud. She bellows at the window, bloods the pavement with desire. She says, 'You don't need to be Rapunzel to let down your hair.' I know the game. I know enough to flick my hind-quarters and skip away. I'm not a flirt. She can smell the dirt on me and that makes her swell. That's what makes my lithe lover bulrush-thin fat me. How she fats me. She plumps me, pats me, squeezes and feeds me. Feeds me up with lust till I'm as fat as she is. We're fat for each other we sapling girls. We neat clean branching girls get thick with sex. You are wide enough for my hips like roses, I will cover you with my petals, cover you with the scent of me. Cover girl wide for the weight of my cargo. My bull-lover makes a matador out of me. She circles me and in her rough-made ring I am complete. I like the dressing up, the little jackets, the silk tights, I like her shiny hide, the deep tanned leather of her. It is she who gives me the power of the sword. I used it once but when I cut at her it was my close fit flesh that frilled into a hem of blood. She lay beside me slender as a horn. Her little jacket and silk tights impeccable. I sweated muck and couldn't speak in my broken ring. We are quick change artists we girls.

Which One of You Is the Man?

Picasso's veins are Kingfisher blue and Kingfisher shy. The first time I slept with her I couldn't see through the marble columns of her legs or beyond the opaque density of each arm. A sculptor by trade, Picasso is her own model.

The blue that runs through her is sanguine. One stroke of the knife and she changes colour. Every month and she changes colour. Deep pools of blue silk drop from her. I know her by the lakes she leaves on the way to the bedroom. Her braces cascade over the stair-rail, she wears earrings of lapis lazuli which I have caught cup-handed, chasing her deshabillée.

When she sheds she sheds it all. Her skin comes away with her clothes. On those days I have been able to see the blood-depot of her heart. On those days it was possible to record the patience of her digestive juices and the relentlessness of her lungs. Her breath is blue in the cold air. She breathes into the blue winter like a Madonna of the Frost. I think it right to kneel and the view is good.

She does perform miracles but they are of the physical kind and ordered by her Rule of Thumb to the lower regions. She goes among the poor with every kind of salve unmindful of reward. She dresses in blue she tells me so that they will know she is a saint and it is saintly to taste the waters of so many untried wells.

I have been jealous of course. I have punished her good deeds with some alms-giving of my own. It's not the answer, I can't catch her by copying her, I can't draw her with a borrowed stencil. She is all the things a lover should be and quite a few a lover should not. Pin her down? She's not a butterfly. I'm not a wrestler. She's not a target. I'm not a gun. Tell you what she is? She's not Lot no. 27 and I'm not one to brag.

We were by the sea yesterday and the sea was heavy with salt so that our hair was braided with it. There was salt on our hands and in our wounds where we'd been fighting. 'Don't hurt me,' I said and I unbuttoned my shirt so that she could look at my breasts if she wanted to. 'I'm no saint,' she said and that was true, true too that our feet are the same size. The rocks were reptile blue and the sky that balanced on the top of the cliffs was sheer blue. Picasso made me put on her jersey and drink dark tea from a fifties flask.

'It's winter,' she said. 'Let's go.'

We did go, leaving the summer behind, leaving a trail of footprints two by two in identical four. I don't know that anyone behind could have told you which was which and if they had there would have been no trace by morning.

What Do Lesbians Do in Bed?

Under cover of the sheets the tabloid world of lust and vice is useful only in so much as Picasso can wipe her brushes on it. Beneath the sheets we practice Montparnasse, that is Picasso offers to paint me but we have sex instead.

We met at Art School on a shiny corridor. She came towards me so swiftly that the linoleum dissolved under her feet. I thought, 'A woman who can do that to an oil cloth can certainly do something for me.' I made the first move. I took her by her pony tail the way a hero grabs a runaway horse. She was taken aback. When she turned round I kissed her ruby mouth and took a sample of her sea blue eyes. She was salty, well preserved, well made and curved like a wave. I thought, 'This is the place to go surfing.'

We went back to her studio, where naturally enough, there was a small easel and a big bed. 'My work comes first,' she said. 'Would you mind?' and not waiting for an answer she mixed an ochre wash before taking me like a dog my breasts hanging over the pillow.

Not so fast Picasso, I too can rumple you like a farm hand, roll you like good tobacco leaf against my thighs. I can take that arrogant throat and cut it with desire. I can make you dumb with longing, tease you like a doxy on a date.

Slowly now Picasso, where the falling light hits the floor. Lie with me in the bruised light that leaves dark patches on your chest. You look tubercular, so thin and mottled, quiescent now. I picked you up and carried you to the bed dusty with ill-use. I found a newspaper under the sheets advertising rationing.

The girl on the canvas was sulky. She hadn't come to be painted. I'd heard all about you my tear-away tiger, so fierce, so unruly. But the truth is other as truth always is. What holds the small space between my legs is not your artistic tongue nor any of the other parts you play at will but the universe beneath the sheets that we make together.

We are in our igloo and it couldn't be snugger. White on white on white on white. Sheet Picasso me sheet. Who's on top depends on where you're standing but as we're lying down it doesn't matter. What an Eskimo I am, breaking her seductive ice and putting in my hand for fish. How she wriggles, slithers, twists to resist me but I can bait her and I do. A fine catch, one in each hand and one in my mouth. Impressive for a winter afternoon and the stove gone out and the rent to pay. We are warm and rich and white. I have so much enjoyed my visit.

'Come again?' she asked. Yes tomorrow, under the sodium street lights, under the tick of the clock. Under my obligations, my history, my fears, this now. This fizzy, giddy all consuming now. I will not let time lie to me. I will not listen to dead voices or unborn pain. 'What if?' has no power against 'What if not?' The not of you is unbearable. I must have you. Let them prate, those scorn-eyed anti-romantics. Love is not the oil and I am not the machine. Love is you and here I am. Now.

Were You Born a Lesbian?

Picasso is an unlikely mother but I owe myself to her. We are honour-bound, love-bound, bound by cords too robust for those healthy hospital scissors. She baptised me from her own font and said, 'I name thee Sappho.' People often ask if we are mother and child.

I could say yes, I could say no, both statements would be true, the way that lesbians are true, at least to one another if not to the world. I am no stranger to the truth but very uncomfortable about the lies that have dogged me since my birth. It is no surprise that we do not always remember our name.

I am proud to be Picasso's lover in spite of the queer looks we get when holding hands on busy streets. 'Mummy, why is that man staring at us?' I said when only one month old. 'Don't worry dear, he can't help it, he's got something wrong with his eyes.'

We need more Labradors. The world is full of blind people. They don't see Picasso and me dignified in our love. They see perverts, inverts, tribades, homosexuals. They see circus freaks and Satan worshippers, girl-catchers and porno turn-ons. Picasso says they don't know how to look at pictures either.

Were You Born a Lesbian?

A fairy in a pink tutu came to Picasso and said, 'I bring you tidings of great joy. All by yourself with no one to help you you will give birth to a sex toy who has a way with words. You will call her Sappho and she will be a pain in the ass to all men.'

'Can't you see I've got a picture to finish?' said Picasso.

'Take a break: said the fairy. 'There's more to life than Art.'

'Where?' said Picasso, whose first name wasn't Mary.

'Between your legs,' said Gabriel.

'Forget it. Don't you know I paint with my clit?'

'Here, try a brush,' said the fairy offering her a fat one.

'I've had all the brushes I need,' said Picasso.

'Too Late,' said the fairy.'Here she comes.'

Picasso slammed the door on her studio and ran across to the Art College where she had to give a class. She was angry so that her breath burnt the air. She was angry so that her feet dissolved the thin lino tiles already scuffed to ruin by generations of brogues. There was no one in the corridor or if there was she was no one. Picasso didn't recognise her, she had her eyes on the door and the door looked away. Picasso, running down the clean corridor, was suddenly trip-wired, badly thrown, her hair came away from her glorious head. She was being scalped. She was being mugged. She was detonated on a long fuse of sex. Her body was half way out of the third floor window and there was a demon against her mouth. A poker-red pushing babe crying, 'Feed me, Feed me now.'

Picasso took her home, what else could she do? She took her home to straighten her out and had her kinky side up. She mated with this creature she had borne and began to feel that maybe the Greek gods knew a thing or two. Flesh of her flesh she fucked her.

They were quiet then because Sappho hadn't learned a language. She was still two greedy hands and an open mouth. She throbbed like an outboard motor, she was as sophisticated as a ham sandwich. She had nothing to offer but herself, and Picasso, who thought she had seen it all before, smiled like a child and fell in love.

Why Do You Hate Men?

Here comes Sappho, scorching the history books with tongues of flame. Never mind the poetry feel the erection. Oh yes, women get erect, today my body is stiff with sex. When I see a word held hostage to manhood I have to rescue it. Sweet trembling word, locked in a tower, tired of your Prince coming and coming. I will scale you and discover that size is no object especially when we're talking inches.

I like to be a hero, like to come back to my island full of girls carrying a net of words forbidden them. Poor girls, they are locked outside their words just as the words are locked into meaning. Such a lot of locking up goes on on the Mainland but here the doors are always open.

Stay inside, don't walk the streets, bar the windows, keep your mouth shut, keep your legs together, strap your purse around your neck, don't wear valuables, don't look up, don't talk to strangers, don't risk it, don't try it. He means she except when it means Men. This is a Private Club.

That's all right boys, so is this. This delicious unacknowledged island where we are naked with each other. The boat that brings us here will crack beneath your weight. This is territory you cannot invade. We lay on the bed, Picasso and I, listening to the terrible bawling of Salami. Salami is a male artist who wants to be a Lesbian.

'I'll pay you twice the rent,' he cries, fingering his greasy wallet.

'I'll paint you for posterity. I love women, don't you know? Oh God I wish I was a woman, wafer-thin like you, I could circle you with one hand.' He belches.

Picasso is unimpressed. She says, 'The world is full of heterosexuals, go and find one, half a dozen, swallow them like oysters, but get out.'

'Oh whip me,' says Salami getting moist.

We know the pattern. In half an hour he'll be violent and when he's threatened us enough, he'll go to the sleaze pit and watch two girls for the price of a steak.

As soon as he left we forgot about him. Making love we made a dictionary of forbidden words. We are words, sentences, stories, books. You are my New Testament. We are a gospel to each other, I am your annunciation, revelation. You are my St Mark, winged lion at your feet. I'll have you, and the lion too, buck under you till you learn how to saddle me. Don't dig those spurs too deep. It's not so simple this lexographic love. When you have sunk me to the pit I'll mine you in return and we shall be husbands to each other as well as wives.

I'll tell you something Salami, a woman can get hard and keep it there all night and when she's not required to stand she knows how to roll. She can do it any way up and her lover always comes. There are no frigid lesbians, think of that.

On this island where we live, keeping what we do not tell, we have found the infinite variety of Woman. On the Mainland, Woman is largely extinct in all but a couple of obvious forms. She is still cultivated as a cash crop but is nowhere to be found growing wild.

Salami hates to hear us fuck. He bangs on the wall like a zealot at an orgy. 'Go home,' we say, but he doesn't. He'd rather lie against the skirting board complaining that we stop him painting. The real trouble is that we have rescued a word not allowed to our kind.

He hears it pounding through the wall day and night. He smells it on our clothes and sees it smeared on our faces. We are happy Picasso and I. Happy.

Don't You Find Ihere's Something Missing?

I thought I had lost Picasso. I thought the bright form that shapes my days had left me. I was loose at the edges, liquid with uncertainty. The taut lines of love slackened. I felt myself unravelling backwards, away from her. Would the thinning thread snap?

For seven years she and I had been in love. Love between lovers, love between mother and child. Love between man and wife. Love between friends. I had been all of those things to her and she had been all of those things to me. What we were we were in equal parts, and twin souls to one another. We like to play roles but we know who we are. You are beauty to me Picasso. Not only sensuous beauty that pleases the eye but artistic beauty that challenges it. Sometimes you are ugly in your beauty, magnificently ugly and you frighten me for all the right reasons.

I did not tell you this yesterday or the day before. Habit had silenced me the way habit does. So used to a thing no need to speak it, so well known the action no need to describe it. But I know that speech is freedom which is not the same as freedom of speech. I have no right to say what I please when I please but I have the gift of words with which to bless you. Bless you Picasso. Bless you for your straight body like a spire. You are the landmark that leads me through the streets of the everyday. You take me past the little houses towards the church where we worship. I do worship you because you are worthy of praise. Bless you Picasso for your able hands that carry the paint to the unbirthed canvas. Your fingers were red when you fucked me and my body striped with joy. I miss the weals of our passion just as I miss the daily tenderness of choosing you. Choosing you above all others, my pearl of great price.

My feelings for you are biblical; that is they are intense, reckless, arrogant, risky and unconcerned with the way of the world. I flaunt my bleeding wounds, madden with my certainty. The Kingdom of Heaven is within you Picasso. Bless you.

There is something missing and that is you. Your clothes were gone yesterday, your easel was packed flat and silent against the wall. When I got up and left our unmade bed there was the smell of coffee in the house but not the smell of you. I looked in the mirror and I knew who was to blame. Why take the perfect thing and smash it? Some goods are smashed that cannot be replaced.

It has been difficult this last year. Love is difficult. Love gets harder which is not the same as to say that it gets harder to love. You are not hard to love. You are hard to love well. Your standards are high, you won't settle for the quick way out which is why you made for the door. If I am honest I will admit that I have always wanted to avoid love. Yes give me romance, give me sex, give me fights, give me all the parts of love but not the simple single word which is so complex and demands the best of me this hour this minute this forever.

Picasso won't paint the same picture twice. She says develop or die. She won't let yesterday's love suffice for today. She makes it new, she remixes her colours and stretches her canvas until it sighs. My mother was glad when she heard we'd split up. She said, 'Now you can come back to the Mainland. I'll send Phaeon to pick you up.' Phaeon runs a little business called LESBIAN TOURS. He drives his motor-boat round and round the island, just outside the one mile exclusion zone. He points out famous lesbians to sight-seers who always say, 'But she's so attractive!' or 'She's so ugly!'

'Yeah: says Phaeon, 'and you know what? They're all in love with me.' One sight-seer shakes his head like a collecting box for a good cause.'Can't you just ask one of 'em?' he says. 'I can ask them anything,' says Phaeon who never waits to hear the answer.

Why Do You Sleep with Girls?

Picasso has loved me for fifty years and she loves me still. We got through the charcoal tunnel where the sun stopped rising. We no longer dress in grey.

On that day I told you about I took my coat and followed her footprints across the ice. As she walked the world froze up behind her. There was nothing for me to return to, if I failed, I failed alone. Despair made it too dark to see, I had to travel by radar, tracking her warmth in front of me. It's fashionable now to say that any mistake is made by both of you. That's not always true. One person can easily kill another.

Hang on me my darling like rubies round my neck. Slip onto my finger like a ring. Give me your rose for my buttonhole. Let me leaf through you before I read you out loud.

Picasso warms my freezing heart on the furnace of her belly. Her belly is stoked to blazing with love of me. I have learned to feed her every day, to feed her full of fuel that I gladly find. I have unlocked the storehouses of love. On the Mainland they teach you to save for a rainy day. The truth is that love needs no saving. It is fresh or not at all. We are fresh and plentiful. She is my harvest and I am hers. She seeds me and reaps me, we fall into one another's laps. Her seas are thick with fish for my rod. I have rodded her through and through.

She is painting today. The room is orange with effort. She is painting today and I have written this.


****

Ja tässä vielä kotisivu ja keskustelua aiheesta.

Päivän lainasanat 25.11.08

"Näen esineet, sään esteettisesti, kauniina siis."
Harri Tapper

HR

yksi parhaimmista kotisivuista

Socially optimal

< 3

What I do for living:




How I would like to behave:

Just say that you need me?

Käsiini sattui vanha Hesarin leike, Arja Mäkisen väitös yksinelävien naisten normaaliudesta, hyväksyttävyydestä ja aikuisuudesta. Siitä on ilmestynyt myös tuulipukuversio Vanhojapiikoja ja vapaita naisia: "Omiin voimavaroihinsa luottava henkisesti vahva nainen pystyy nauttimaan yksin elämisen hyvistä puolista... Heidän kaltaisiaan ei haastateltujen mukaan pidetä hyvinä vaimoina. Tutkimukseen haastateltujen mukaan mies haluaa vaimon, joka tarvitsee miehen tukea..."

Kesälesbojen pikkujouluissa tökittiin vanhoista luokkakuvista niitä, jotka jo silloin olivat (miesten? mielestä) hyviä vaimokandidaatteja - pitkä vaalea tukka, ns. 'ei vaikea tapaus' - ja jotka myöhemmin jäivät kotipaikkakunnalle tekemään lapsia ja kantamaan tiiliä omakotitalon perustuksiin.

Illan aikana keskusteltiin myös Vinokinossa esitetystä lesbopornoelokuvasta ja naisen halusta (myös "porvarillisista" partiotytöistä) - siitä, että nainen voi oikeasti haluta ja toimia. Kuinka tällaisen kerronnan kuvasto eroaa miehille suunnatusta tai miesten tekemästä pornosta jäi edelleen epäselväksi...

Aina kun lesbot kokoontuvat, jossain vaiheessa iltaa tullaan vääjäämättä vaiheeseen, jossa jokainen kertoo, kuinka hänestä tuli lesbo.

Seuraavan kerran kun istun iltaa heteroporukassa, vedetään kierros, jossa jokainen hetero kertoo, kuinka hänestä tuli hetero.

Päivän lainasanat:

Olen yrittänyt kukkia, mutta tilanne on ongelmallinen.
-Henriikka Tavi

Päivän biisi: Nancy Sinatra - Bang Bang

MP3:ssa soi tästä teknoversio. Toimii kuin kuppi espressoa!

Meemi II

10 vuotta sitten minä olisin tarvinnut dobermannin sijaan labradorin, sillä en nähnyt edessä olevia, väistämättömiä asioita.

5 vuotta sitten minä olin sivuraiteella.

3 vuotta sitten minä uskalsin hypätä.

1 vuosi sitten minä toteutin asioita, joista olin haaveillut koko ikäni.

Tähän asti tänä vuonna minä olen ollut iloinen. Tämä on ollut hyvä vuosi. Olen kasvanut. Olen ylpeä siitä, miten olen muuttunut, miten sosiaaliset verkostoni ovat muuttuneet. Olen käynyt baareissa. Olen tutustunut monenlaisiin erilaisiin ihmisiin.

Eilen minä tahallani eksyin iltalenkillä.

Tänään minä leivoin lime-valkosuklaaparfaita ja kommentoin asioita, joista kirjoitetaan Kauppalehdessä.

Huomenna on kevytkenkäisten Kesälesbojen pikkujoulut!

Ensi viikolla on aika monet glögikutsut.

Loppuvuoden tavoitteenani on pitää hauskaa.

Arvasin!

Keskustelu Toiseus-näyttelystä jatkuu.

Alastoman naisen näyttelyyn maalannut taiteilija sanoo: "Kyllä maailma on täynnä foorumeita, joilla voi näyttää kikkeleitä ja spermaa, ja kirkolla on oikeus kieltäytyä olemasta yksi niistä."

Tutkani piippaa. Taiteilija lienee yksi "meistä".

Taiteilija sensuuria vastaan: "Töissä ei ole mitään provosoivaa, vaikka seksuaalisuus niissä sijoittuukin epämääräiselle alueelle." (korostus allekirjoittaneen!)

Myös Annantalon nallensilpomiskeskustelu jatkuu. Nyt Metron tekstaripalstalla, jossa mukaan on otettu Freud ja transitionaaliset objektit.

Tämä on parasta laatuviihdettä ikinä!

Diva

Jos mietit minulle joululahjaa, niin Bugatti Diva (punainen) olisi kiva.

Valrhona

Viikonloppu oli ihana, suklaisia sessioita ja ilmakylpyjä. Lisäksi oltiin juhlissa Merihaassa, jossa päivänsankarin ystäväjoukosta näkyi, että elämässä on ollut kerroksia, ja näin ollen myös syvyyttä.

Joidenkin päivien keveys

Minulla on seinällä Elina Sarlinin teos Joidenkin iltojen keveys II. (Haluaisin siihen vielä ykkösosan.) Maalauksen tyttö muistuttaa Olli/Marja-Sisko Aaltoa.

Toiseuden kohtaamisesta poistettiin Toiseus.

Päivän lainasanat Hesarista 18.11.2008:
Yhteisvastuukeräys on poistanut kirkkoja ja seurakuntia kiertämään lähtevästä näyttelystä teoksia, joissa on kuvattu "transseksuaalisuutta sekä miehen himoa".

Taiteilijat ihmettelevät päätöstä.

Niin minäkin. Toiseuden kohtaamisen sijaan olisivat voineet laittaa näyttelylle nimen Kaapin kohtaaminen tai Valkoisen heteromiehen kohtaaminen. Myös Sulje silmäsi toiseudelta tai Kävele ohitse olisivat menneet täydestä.

Viggo Wallensköldin poistettu, transteemainen teos Aamu II. (Hieno nimi.)

Radio Rock ja Tehtaankatu tänään:

Homososiaalisuus
* Homososiaalisuus – miesten välinen sukupuoleen perustuva sidoksisuus/solidaarisuus (liittää miehet yhteen)
Maskuliinisuuta ei rakenneta naisia, vaan toisia miehiä varten.
Susimainen ulvonta videon lopussa kokoaa lauman yhteen, kun saalis (katseet, tv-kameran linssi?) on saavutettu.

Ketä varten naiseutta rakennetaan? Mainoksia?

Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi.

Muistan tämän mainoksen. Oli kevät ja olin yliopiston ruokalassa syömässä.
Ruoka ei enää maistunut, sillä nenässäni tuoksui Sophie.

HS 11.11.09

Laitan tämän tänne talteen, koska tämä oli niin hyvä! Kuinka joku voi yhdistellä sanoja kuten "Henrietta seisoi ja istui lavoilla ja haastatteluaitioissa, hänen jalkansa lepäsi toisen päällä kuin luulo..."

"Olette voittanut tällaisen pienen kilpailun"

Runoilija Henriikka Tavi kertoo, millaisen vuoden toi Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto

Julkaistu: 12.11.2008 10:31

henriikka tavi

Oli sumusta raskas marraskuun päivä, joka ammotti kauheasti. Henrietta oli vasta noussut vedestä, hän odotti pisaroiden kuivuvan ja kidustensa tottuvan taas ilmatilaan. Yhtäkkiä tämän nopeutetun evoluution keskeytti puhelin, joka alkoi soida laukun pohjalla.

Henrietta kaivoi puhelimen esiin, ja vastasi "Henrietta puhelimessa", johon puhelimesta tuleva ääni vastasi, "Hyvää iltaa Henrietta" ja "olette voittanut tällaisen pienen kilpailun".

Ensin Henrietta oli hämmästynyt ja hämmentynyt ja järkyttynyt, mutta varsin nopean itsetutkiskelun jälkeen hänelle valkeni sydämensä kilvoittelu. Sillä vaikka "sen minä vaan, Kolja, sanon, että pimeys ei ole kauhea vaan valkeus", ei salamatuli kauaa pala. Voitto tai tappio, vähät siitä, Henrietta tokaisi, ja päätti osallistua innolla tähän touhuun.

On nimittäin juhlallista seistä jalustalla ja puhua mikrofoniin. Voi seistä erilaisissa asennoissa, voi nojata toiseen jalkaan tai pitää kummatkin jalat tukevasti jalustassa. Voi tuulettaa kukkakimpulla tai nostaa patsaan korkeuksiin, vaikka se näyttääkin valokuvissa pöllöltä.

Mikrofoniinkaan ei tarvitse huutaa tai uhkailla. Jos on hiljaista sanottavaa, voi puhua ihan hiljaisella äänellä. Ja jos hirvittää, se ei haittaa yhtään, kaikki taputtavat kuitenkin selkään. Sitten horisontista alkaa kuulua hurraahuutoja sekä kolminkertainen Eläköön, ja ilotulitteet räiskivät pitkin taivaita kannustaen aina vaan vuolaampiin puhesuorituksiin.

Henrietan puhe oli lyhyt: "Herranjestas", Henrietta sanoi. Se oli rohkea ja omaperäinen puhe, ihmiset sanoivat ja taputtivat. Henrietta ajatteli, että on mukavaa saada positiivista palautetta.

Seuraavaksi mentiin syömään. Ruokana oli vihersalaattia ja muistaakseni kanaa, vaikka Henrietta olikin kasvissyöjä ja unohti syödä, kun häntä jännitti. Siitä hän saikin kuulla seuraavan vuoden aikana monasti.

Mutta totuus on, ettei siipikarja vedonnut häneen millään tavalla, vain jäätiköitä hänen kävi sääliksi.

Loppuvuosi kului häärätessä. Henrietta seisoi ja istui lavoilla ja haastatteluaitioissa, hänen jalkansa lepäsi toisen päällä kuin luulo, hänen ilmeensä veikeys ja jotkut sammaltelevat ajattelunyritykset puheensorinassa.

Henrietta siis puhui, ja useimmiten hän sanoi, että jo keskustelu itsessään on arvokasta. Viini virtasi, shampanja kuohui ja laulu raikasi, joka puolelta sateli kiitosta ja kehuja – ja ehkä jossain välissä joku heiveröinen moitekin.

Mutta moitteita hän ei ottanut kuuleviin korviinsa, eikä varoituksia.

Minä kumoan tämän maljan pohjaan saakka, Henrietta ajatteli teatraalisesti, vaikka se olisi "myrkkymalja, josta vain vahvimmat selviävät hengissä".

Mutta erään tilaisuuden tullen (hänelle oli annettu tuo tilaisuus, joka oli hän itse ja jossa hänen piti puhua) hänen päässään alkoivat kaikua esikoisrunoilija Hyvärisen sanat: "nyt tahdon / takaisin tielle täältä holtittomasta pöpeliköstä pian". Silloin Henrietta livahti tilaisuudesta, joka jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Sen koommin ei Henriettaa ole nähty, ei uimahallissa eikä kaunokirjallisissa tuotoksissa huristelemassa.

Onko hän edes hengissä, sitä ei tiedetä – ja onko sillä oikeastaan väliä? Hänhän on fiktiivinen henkilö, taruolento kuten muutkin kirjailijat ja kynäilijät, jotka vasta nähdessään nimensä painettuna alkavat kasvaa tekostensa mittaisiksi.

Koska Henrietta on kadonnut, saan vihdoin puhua omasta puolestani.

Viime vuosi oli minulle hyvin antelias. Olen saanut osakseni paljon luottamusta, ja toivon sen kasvattavan minusta arvoisensa. Uskon ja toivon, että myös seuraava vuosi tuo paljon hyvää mukanaan.

Myrkky on vain toinen nimi lääkkeelle; antaa maljan läikkyä kuin monenkirjava kukkakimppu. Sydämelliset kiitokset ja suhteettomasti onnea matkaan!

Sitaatit: Katri Lipsonin Kosmonautti (Tammi), Lassi Hyvärisen Riippuvat puutarhat (ntamo), Kirsti Simonsuuren Toiset runot, huomioita vuoden 2007 lyriikasta (Nuori Voima 1/08).

Nomen ist omen

"Luontotoimittajana kuuluisuutta niittänyt Markku Lappalainen on nimitetty kohutun päätoimittajan Johanna Korhosen seuraajaksi Journalisti-lehteen.

Lappalaisen lepakoista kertova teos (Lepakot, Tammi 2001) oli Tieto-Finlandia-ehdokas ja valittiin aikanaan vuoden luontokirjaksi.

Vuodesta 1999 saakka..."

Hotel Mama

Hotel Maman joulusesonki on alkanut! Varaa paikkasi nyt!

Arjen koreografia

Aamuisin ihastelen sitä symmetristä ja jouhevaa koreografiaa, johon liikkuminen kaupunkitilassa ihmiset pakottaa.

Ihmiset istuutuvat ja nousuvat ylös liian kapeista junan penkeistä koskematta toisia, säilyttäen joustavasti oman reviirinsä; levittäytyvät solmukohdissa, mutta tiivistyvät lineaarisiksi jonoiksi liukuportaisiin haaroittuakseen jälleen ylätasanteella. Jos kaksi metroa tulee yhtä aikaa eri suunnista laiturille, ohjelma muistuttaa lipizzanhevosten marssia toistensa ohi edestä ja takaa, edestä ja takaa.

Tämä on hesalaisten latentti taito, jonka sisäistämiseen ei tarvittu Veijalaista eikä Uotista.

"Joulu valmistuu luonnon materiaaleista sävy sävyyn"

Aikakauslehdet alkavat olla täynnä joulun odotusta. Sävy sävyyn pöytäliinat ja servetit, kuvissa punaposkisia lapsia ja anteliaita isovanhempia, tyytyväisiä vanhempia, äiti kantaa perintöastioissa liemikulhoa pöytään räsymattojen yli. Vähintään yhdessä kuvassa on ikkunalla kynttilöitä.

Toinen kuvakulma jouluun on "Vielä ehdit varata äkkilähdön etelään."

Mutta missä on niiden joulu, jotka eivät elä onnellisessa ydinperheessä? Missä on alkoholistien joulu, missä uusioperheiden riitaisa joulu, missä sinkkujen tylsä joulu, missä yksinäisten vanhusten?

En erityisesti pidä joulusta, mutta lahjoja tykkään paketoida ;)

Kuka?

Ihmettelen että kuka tätä blogia käy lukemassa?

Laituri 8

Viisi vuotta sitten tiesin, kuka kasvattaa Suomessa parhaat sakemannit ja dobermannit pellolle ja puruihin, kenen koiralta puuttuu takahammas ja kenellä on C:n lonkat. Sejase on jättänyt sellaista ja sellaista ominaisuutta, kuka molari 'treenaa' kenenkin kanssa ja mitä tapahtuu kisareissuilla klo 2 yöllä.

Nykyään tiedän, että 16.41 juna lähtee arkisin laiturista 6 ja klo 17 junat laiturista 8. N on kaikkein hitain juna ja taksi kotiin maksaa 43,60 € (jos tulee suoraan kotiin).

Suklaa vs. seksi?

Ensi viikonloppuna on Suklaa- ja Seksimessut. Hmmm.
Kumman valitsisi?

Luulen että kallistun suklaan puoleen, sillä kaikkia suklaita en ole vielä kokeillut.

Videopiiri

Ajateltiin perustaa videopiiri, jossa 2000-luvun älykkökirjallisuuden sijaan katsottaisiin 70-luvun 'porno'filmejä, juotaisiin punaviiniä ja keskusteltaisiin sukupuolten asemasta.

Syvä kurkku (1972) oli ensimmäinen julkinen teattereihin päässyt aikuisviihde-elokuva, jonka mielettömillä tuotoilla tehtiin huhujen mukaan myös Teksasin moottorisahamurhaaja. Lukutavasta riippuen elokuva on joko pro- tai antifeministinen.

Viikonlopun media/kulttuurianti

2 tuntia ilman nettiä. Huomasin olevani koukussa.

Kävin katsomassa uusimman Bondin. M oli mielenkiintoisempi kuin James.

Luin vasta perjantain Hesarin. Paras juttu oli 'Nalleriita jakaa HS-raadin'. Nallessa on kuulemma aina tapeltu, mutta että nalleistakin. Pönöttäjät olivat pyytäneet selvitystä Annantalon taidetyöpajoista, joissa lapset olivat (Halloweenina) tökkineet nalleilta suolet pihalle. Mielenkiintoisinta oli se, että fanitan kaikkia niitä, jotka puolustivat nallejen silpomista: Johanna Sinisalo, Annamari Vänskä, Johanna Korhonen (ehkä fanitan), Antti Alanen (mm. kirja Elokuva ja psyyke) ja Katja Tukiainen (fanitan oikein kovaa). "Nallepaniikki paljastaa, kuinka keskeistä osaa lapseen liittyvä viattomuuden ideologia näyttelee." Väitän, että tunteet tulevat ulos joko tunteina tai tekoina. Jollain tapaa joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin.

Paavo 1,5 pitää käydä katsomassa Pasilassa, Ruotsissa se on jo elokuvissakin. Samoin olisi kiva nähdä tanssiteos Softandhard: peruslaitosteatterin tarjoamat haasteet katsojalle jäävät usein aika ohuiksi ja liike on mielenkiintoinen ilmaisumuoto.

Tennariin pitää ehtiä katsomaan Jarmo Mäkilän Miesten huone, joka on matka lapsuudesta aikuisuuteen ja sukupuoleen. Tosin olen nykyään sitä mieltä, että sukupuoli on kuten kaikki muukin tavara.

So what, showhat?

Jarkko ja Osku, teidän viiltävä, höyhenin ja glitterein varusteltu media-analyysinne BB-talosta vetää vertoja jo Veijo Hietalalle!

Näin ei pitänyt käydä, mutta tartun One night stay survival kittiin (siitä on olemassa myös extended versio) ja suuntaan punkun, kuoharin ja maitosuklaapannocottan kanssa kohti Haagaa. Lisäksi repussa voihkii kulttileffa Deep Throat.
Kuparikulma, here we come!

Jari ja Simo?

Mistä saisi Hyvät, pahat ja rumat Sarasvuon ja Rantalaisen matsin videolla?
Ja Kotijäätelön tunnarin soittoääneksi?

What was wrong with the black one?

Nothing. I mean nothing.

P.S. Jennifer, menetkö kanssani naimisiin?
Minä voin käydä töissä, sinun tarvitsee vain keinua ovista sisään.

Moritz lähettää terveisiä

Moritz meni tänään päivähoitoon Kallioon.
Aamulla mentiin asemalle sisään pakkasta karkuun.
Moritz tapansa mukaan heilutti kaikille häntää ja hymyili:
"Hyvää huomenta sulle! Ja sulle. Ja sulle kans, hyvää työpäivää, ai sulla onkin kissa kotona, haistelenpa tässä vähän."
"Ja hyvää huomenta sulle!"

Kukaan ei vastannut, paitsi yksi vanha mummo, joka osasi useita kieliä.

The best product placement video ever

Jos tahdot olla vapaa

Jos tahdot olla vapaa, hän sanoo,
älä välttele vaikeita ihmissuhteita.
Ne ovat mikroskooppi ja kaukoputki samassa rungossa,
verraton apu itsetutkiskeluun.
Helena Sinervo: Tilikirja

Kompuroin sinuun kuin liian isoihin saappaisiin.
Vihreä olen näissä
parisuhdeasioissa.
Ehkä haen lainaa pankista ja ostan metsää.
XXX Karo: Päiväkirja 24.6.2006

Lueskelin oikeaa päiväkirjaani, kirjaa jonne kirjoitan niistäkin asioista, joista vaikenen täällä.
Vuoden 2006 juhannus on ollut hyvä. Istuimme takapihalla juhannuskoivujen katveessa, lähetimme vietteleviä kuvaviestejä varatuille miehille (en minä), keksimme toisillemme kolme sanaa, joiden ympärille piti kirjoittaa runo (kts. yllä) ja esitimme pantomiimia, jossa muiden piti arvata, mistä on kysymys.

Minun tuli esittää kohtaus, jossa nainen saa seksiä, mutta miehellä on liian pieni muna.

Olisipa juhannus, löytäisinpä sen Saarikosken runon.

Ajattelin ajatuksia

Ajattelin ajatuksia, jotka sopivat minulle,
kävelin metsässä, ja puista satoi pisaroita päälleni,
tulin milloin mihinkin
ja tiesin, että aina olin oikeassa paikassa.

Pentti Saarikoski

Saarikoski on kirjoittanut myös runon, jonka laitan Kihloissa-ilmoitukseeni. Kun löydän sen uudestaan, niin kirjoitan ylös.

Yksi syli on 1,8288 metriä.

Nyt tarttisin vähän syliä. Anyone?

Lokakuu on the road

Tämän piti olla Visanmaksukuukausi, mutta eipä siltä näytä:
4.10. TV Off @ Kissalaakso @ Semifinal + DTM
5.40. Hotel Mama
10.10. Pirde & Jenni @ DTM
11.10. Jyväskylä
12.10. Orivesi
13.10. Vltava
18.10. Belge + London Salvation @ DTM
21.10. Design-museo
23.10. Kalhama&LampunjalkaPiippo
24.10. Maija @ DTM
25.10. Hehku
26.10 Kirjamessut
27.10. Vltava
30.10. Pirde
31.10. Loop

Pirullinen sattuma

Illalla 'häiden' jälkeen kävelin Halloween-bileisiin, mp3:ssa soi The 69 Eyesin biisi Devioso: "I hear the angels calling..."

Mulla oli päässä punaiset pirunsarvet.

Akseli ja Elina

Tampereella oli 60-vuotisjuhlat. Ihmettelin, kun möreä-ääninen kokki pyysi kaikkia kerääntymään jälkiruokapöydän ympärille. Juhlaparin, joka on ollut yhdessä koko elämänsä, leikatessa kakkua, kokki vetäisi taskustaan kakunkoristeen, jossa nainen valkoisessa hunnussa ja mies frakissa seisovat vierekkäin. Vasta tässä vaiheessa paljastui, että 60-vuotisjuhlat olivat samalla häät.

Tietyissä tilanteissa olen erityisen herkkä - olen myös erikoistunut julkisilla paikoilla itkemiseen - tämä on yksi niistä, joten kyyneleet sotkivat hyvän meikin. Ensinnäkin olen tietysti iloinen 'nuorenparin' puolesta, pitkiä suhteita ei nykyään näe kuin elokuvissa. Toisekseen alan aina miettiä sitä, miksi minun rakkaus on niin erilaista, etten pääse naimisiin tällaisin menoin. Kirkot ovat minulle pelkkää arkkitehtuuria, eivätkä perinteiset kirkkohäät sopisi tyyliini ollenkaan, mutta haluan, että minulla olisi oikeus mennä kirkossa naimisiin! Ja jos mieleni joskus muuttuisi... Kolmannekseen tällaisissa hetkissä kirkastuu se tosiasia, että vaikka haluaisin naimisiin, niin kenen kanssa... (Olen halunnut naimisiin Barcelona-tuolin kanssa!)
Morsian ja sulhanen:

Sormus oli muuten rautasormus vuodelta 1940. Sen sai lahjoitettuaan kultasormuksen valtiolle, joka osti sitten talvisodan varusteita.

Unknown lesbians?

Tää on niin tätä. Tuntemattomat lepakot tervehtivät minua kaupungilla.

Kaiken tämän takana on varmasti se sama homomafia, joka hommaa homoja tv-ohjelmien stailaajiksi ja sisustusohjelmiin etsimään vaasille optimaalista kulmaa suhteessa ikkunasta tulevaan auringonvaloon.

I love my life. I love the whooshing sound it makes as it goes by

Mä luen näitä juttuja ja mietin tapahtuuko tämä kaikki minulle? Näenkö minä näin paljon - tai vähän?

"...ja mä muistan kuinka me aikoinaan teillä istuttiin
ja pilkattiin niitä jotka tyytyy
juuttuu työsuhdeautoon ja tammiparkettiin
sopeutuu ja sitten hiljaa hyytyy..."
Maija Vilkkumaa – Ne jotka tyytyy


Tässä sitä nyt ollaan.

Muista ostaa jouluksi:

Tämä kirja pitää saada Vaatteiden valtapeli, sillä Lönnqvistin aikaisempi kirja kirjan Leivos - tutkielma ylellisyyden muotokielestä on loistava.

Punaiset riistapyörykät

Nyt on Halloween.
Hellapoliisi mainostaa punaisia riistapyöryköitä.
Missä te pyöritte? DTM vai Wäiski?
Minulla on punaiset sarvet ja atrain.
Olen valmis seikkailuun.

Vielä punaisista saappaista

Jos on punaiset kumisaappaat, voi kävellä suoraan läpi eikä tarvitse väistellä.
Jos joskus ei sada, mutta on kuitenkin vaikeaa, vedän vain punaiset mielikuvitussaappaat jalkaan ja jatkan matkaa.

Olen huolissani

Soini vastustaa aborttia, homoliittoja, naispappeutta ja lesbojen hedelmöityshoitoja.
ja
http://www.suomensisu.org/

"Mikä esti häntä lähtemästä?"

1. Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
2. Avaa kirja sivulta 123.
3. Lue kuudes lause.
4. Kirjoita se blogiisi.

Ensimmäisenä tuli käteen Taschenin hieno kuvakirja 1000 Nudes . Ei käy.
Seuraavana käteen tarttui, oho, O:n tarina, sivu 123 ja kuudes lause: "Mikä esti häntä lähtemästä?"

Päivän viisaudet

Työ on vain sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä.
I love deadlines. I love the whooshing sound they make as they go by.
Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy.

Päivän lainatut lauseet:

"Hän näytti mieheltä, joka oli oleskellut paljon ulkoilmassa ja osasi sellaiseen oleskeluun liittyviä asioita, kuten rakentaa talon, ohjata venettä myrskyssä, kasvattaa susikoiran, nylkeä peuran tai suunnistaa metsässä."
Saisio: Kohtuuttomuus.

Kuinka joku voi kiteyttää mieheyden ytimen yhteen lauseeseen?

I have a dream...

Minulla on unelma... sormus ja omakotitalo ja ura.

So not.
No kyllä mä tästäkin haaveilin, silloin kun en tiennyt mistä kaikesta muustakin voi haaveilla. Leikkasin jopa vanhasta Soneran mainoksesta miehen kuvan, sellaisen miehen kuin haluaisin. Maalla kun katseli ikkunasta ulos näkyi peltoja, vinoja latoja ja metsää. Unelmat olivat siellä suoraviivaisia.

Minulla on unelma... työ "omalta" alalta ja asunto Hesasta. Runsaasti juhlia ja kulttuuria laidasta laitaan.

So yes.

Lehdet ovat täynnä oppeja, kuinka haaveilla ja tehdä aarrekarttoja ja leikata lehdistä kuvia hienosta elämästä. Mutta missään ei sanota, mitä tehdä sen jälkeen, kun on saanut kaiken haluamansa, Mango-aterimia myöden. Help, anyone?!

Timppa

Aion kirjoittaa Ervastin maailmasta, mutta nyt ei jaksa. Töissä jaksoin puoli päivää, kun hoksasin kiinnittää Timpan kuvan ruudun alalaitaan. Tiedän, että Timppa siellä hymyilee minulle heti aamulla. Jos on vaikeaa, voi kysyä Timpalta apua. Voi olla, ettei Timppa ole samaa mieltä asioista, mutta se on timppojen ominaisuus.

Hiekkaranta

Haluan että on kesä. Haluan juosta veteen niin että riisun vaatteet juostessa. Kun varpaat kastuvat, olen alasti. Lapsena ja lauluissa ja levynkansissa tehdään niin.

(Mitä symboliikkaa näenkään tässä nyt, kun sen kirjoitan.)

Harley Ladyn Blues

Lauantaina baarissa seisoin Maman portaissa. Nuori tyttö kompastui ja kaatui samaisissa portaissa ja otti tukea mun nilkasta.
-Onpas sulla ihanat kengät, hän sanoi ja siveli verkkosukin kuorrutettua nilkkaani kontallaan edessäni.

Tyttö, jos tunnistat itsesi niin ota ihmeessä yhteyttä.

Sama ilta, näyttämö vaihtuu. Kotimatkalla junassa keski-ikäinen humalainen, mutta iloinen nainen soitti miehelleen kotiin ja huusi puhelimeen: "Ajattele ittes kovaks, mä oon Pasilassa tulossa". Sitten hän suureen ääneen huusi, kuka haluaa kuulla runon. Monet huusivat että kyllä. Humalaisen estottomalla vietillä eläytyen hän lausui runon Harley Davidson mimmistä, joka ottaa miehen taakseen tarakalle ja kurvaa järven rantaan viinipullon ja teltan kanssa. Hän lausui sen niin hyvin, että jengi taputti ja yksi kävi antamassa jopa rahaa.

Kotona keski-ikäinen iloinen nainen varmaan sai seksiä jo ennen kuin pääsi makuuhuoneeseen.

Mä voitin sen pelin mä huusin mä elin

Maija @ DTM 25.10.2008
Iho kananlihalla ja hiki valui selkärankaa pitkin - hyvä rockkeikka siis!

sulle, joka ei uskalla laskea varjoaan

sulle, joka ei uskalla laskea varjoaan, koska pelkää unohtavansa sen: haistele niil-
kat pakenevat sisäänpäin hiekkaa pitkin kaksi tyt-
ta ilman lenkkareita, kummankin jalan on oltava vuorollaan maassa tai ei
maus, se ei ole tullut vielä, he odottavat vuoden vaihtuvan tänäkin yönä, kel-
nä pelkään korkeutta, koska ihmiset saattaisivat mielen-
häiriössä ruveta hyppimään alas mi-
taiset apilat tipuvat maasta, munkin valkoinen kaapu nousee ilmaan kuin hui-
koskaan silitän raidalista jalkaasi en voi pae-
töä lontostaa, astunta on virhellinen ja nil-
lä kevättä, miten aurinko pistelee verhon läpi ja lintu nauraa totisesti ruu-


Henriikka Tavi

Ennaltaehkäisevää mainontaa

ENNALTAEHKÄISEVÄ MAINONTA
[M&M, 20.10.2008, 12:27]
FT: Mainonnan leikkaaminen on emämoka

Financial Times aloittaa Lontoossa taantuma-ajan mainosleikkauksia kyseenalaistavan kampanjan, kertoo brittilehti Guardian.

Mainostoimisto DDB Londonin luomassa kampanjassa kyseenalaistetaan mainontakulujen leikkaamista taantuman aikana riisutuilla ulkomainostauluilla. Ulkomainokset näyttävät paljailta, mutta nurkassa esitetään kysymys "Global downturn. What's the first mistake businesses make?".

Mainos ohjaa FT:n Beat the downturn -sivuille, joilla esitellään mainonnan tehokkuutta taantuman aikana. FT esittää julisteilla, että mainontaan panostamista jatkavat yritykset kahmivat markkinaosuutta kilpailijoilta ja kasvavat näitä nopeammin taloudellisen tilanteen parannuttua.

Ai mihin tämä uutinen liittyy? Ensi vuoteen.

Tunnekartta

Branded coffee

Paperisten brändättyjen kahvimukien raja kulkee Pasilassa. Siitä pohjoiseen on vain Inex Partnerssien ruutumukeja. Pasilasta etelään on Wayne's Coffee, Picnic, Robert's Coffee, Sis. Deli & Cafe jne.

Dasein

Leikin piilosta poikien kanssa. En tahtonut löytää heitä, sillä kalsarit olivat sävy sävyyn verhojen kanssa.

Minä en tarvitse Sirpaa!

Käytän erinäisiä Googlen palveluita. Kas, mistähän se tietää mainostaa keravalaisia ehdokkaita sivun laidoissa, esim. Keravan keskustaa(!) tyyliin 'Kerava tarvitsee Sirpaa'.
Kunpa nämä vaalit olisivat molemmilla mantereilla jo ohi.

Eau de Helsinki

Noista hajuista tuli vielä mieleen öisen Helsingin haju (sitä on tämä vuonna hengitetty usein). Siinä tuoksuu vapaus ja toteutuneet unelmat.

K, Z, H, M ja R

Yhtenä aamuna vierustoveri luki junassa jotain dekkaria niin, että sen koko vartalo oli kyyristynyt kasaan. Silmät suurenivat ja suurenivat, ja Käpylän kohdalla ajattelin, että sitä jännittää niin että sen silmät pullahtaa ulos päästä.

Tänään kuului junassa kuulutus: "Nyt seuraa hetkellinen pimeys". Se oli niin proosallista.

Tanskalaista dogmaa Länsi-Pasilassa

Odottelin Matti-junaa ja katselin joukkotappelua vanhoilla raiteilla. Noin kymmenkunta miestä oli pukeutunut mustiin nahkatakkeihin ja farkkuihin, he näyttivät siltä, ettei heillä ole Satsin tai Elixian kuukausikorttia, ehei. Ne hakkasivat maassa makaavaa miestä ja potkivat toisiaan päähän kierähtäen samalla ilmassa ympäri.
Olin jo soittamassa poliisia, kunnes huomasin, että yksi mies siellä pyörii käsivarakameran kanssa ja toinen retuuttaa vanhaa patjaa pehmusteeksi.
Luulen että elokuva ei silti vedä vertoja Juhlille tai Idiooteille.

Tiesitkö tämän etanoista?

http://www.sundancechannel.com/greenporno/

Kotro:

sinä sanot että
on joitakin pikkuasioita
jotka vielä koituvat ongelmiksi

näin arvelet

miten niin pieniä asioita mietin

jos noin vaarallisina vainoavat

sinä et enää tiedä

näin sanot

haluatko jatkaa

mutta näissä asioissa jos ei tiedä rakas

silloin tietää jo

á la Kotro

Ihmistä pitäisi suojella siltä mitä hän haluaa.

Acer, Office, Avira, Ballet, Gmail ja Suomi24

Autoin kaveria mäessä. Päivitin tietokoneen, latasin Office-paketin, latasin virusturvan, korkattiin kuohuviini, loin Gmail-osoitteen ja tein kaverille profiilin Suomi24:ään.

Iltapäivästä kelpasi jo laivakaljakin, mutta hienoista ja laakeista Stockan Villa-shamppanjalaseista.

Luettiin ääneen Kotroa.

Onneksi ei tarvitse etsiä heteromiestä Espoosta. 30 sekunnissa 10 kävijää profiilissa.

Illan menu

Alkupalaksi Lesbot liemessä:

Pääruuaksi London Salvation (hyvin tampattuna):

Hehku goes SenseiSual @ 25.10.08

yllättäviltä tahoilta olen saanut sähköpostia, että onpas tällä kertaa mielenkiintoista ohjelmaa.
Oh yes, ladies...

Showhat

Tarjalla ja Pirjolla on liput Showhatin keikalle! Helsingin päässä kiertua on suurinpiirtein loppuunmyyty. Meidän paikat on aika takana, mutta pitää sitten vaan huutaa ja ulvoa kovempaa.

Ihailen:

Elfride Jelinek : Suomeksi Pianonsoittaja, Himo, saksaksi mm. verkkokirja Neid.
Pianonsoittajasta on elokuva nimeltä Pianonopettaja, siinä on kohtaus jossa päähenkilö viiltelee itseään ja kävelee sitten verta valuvana äitinsä kattamalle iltapalalle. Osa vanhemmista katsojista lähti tässä vaiheessa pois teatterista.

Akuliina,

olen vessassa, tuletko pyyhkimään?

*

Rohkeus on tyyliä paineessa.

*

http://www.dasparkhotel.net/index.php

Scent of a Woman

Aamulla joku oli pieraissut hissiin.

Jos menee aikaisin töihin, aseman Piknik tuoksuu jo aseman aulassa, se tuoksuu voille, croissantille ja pienelle tuntipalkalle.

Exien hajuvedet muistaa vieläkin. Pysähdyn tai juoksen perässä ja vedän keuhkot täyteen ilmaa, kas näin :

Toisella oli Dolce&Gabbanan Light Blue ja toisella mystisempi tumma tuoksu. Ne pysäyttävät edelleen kadulla ja jään katselemaan, kuinka tuoksua kantava nainen on pukeutunut, kuinka hän kävelee, minkälaiset hiukset.

Takahuoneiden tuoksussa on jotain lumoavaa, siellä haisee jännitys ja hiki. Viereisessä huoneessa on usein viinavarasto ja oluttynnyrit, jotka tuoksuvat pölylle ja humalalle, ja hanoista kuuluu naksutus, kun asiakkaat yläkerrassa tilaavat Koffia ja Lapin Kultaa.

Junien jarrujen pakottavassa hajussa tuoksuu vapaus, ja niiden örinä, kun ne laskevat telineet asemalla katolle on ihanaa kuultavaa.

Koiranpennut tuoksuvat äklömakealle, yhtä aikaa hyvälle ja pahalle.

Haluava nainen tuoksuu, hmm, tätä pitää miettiä...

Siis minne?!

Sellon liukuportaissa kuultua:
- Siis minne?!
- Sin Cityyn.
- Mikä se on?

Olen siis seurannut lesboolaista kauppakeskusunelmaa.

Moritz juhlii

Moritz soutaa

Metro tänään

Viisivuotias tietää:

"Mun yksi ystävä ei tiedä millaista elämä on. Se luulee, että koko ajan leikitään. Mut mä sanoin, että elämä on sellaista, että välillä leikitään ja välillä ei."

*

Oravanpyörä näyttää läheltä tikapuilta. -Hannu Pulkkinen

Die unertägliche Leichtigkeit des Seins

"Tomas sagte sich: Mit einer Frau schlafen und mit einer Frau einschlafen sind nicht nur zwei verschiedene, sondern geraduzu gegensätzliche Leidenschaften. Liebe äussert sich nicht im Verlangen nach dem Liebesakt (dieses Verlangen betrifft unzähliche Frauen), sondern im Verlangen nach dem gemeinsamen Schalf (dieses Verlangen betrifft nur eine einzige Frau)."

Seksi ei ole enää vaikea asia. Se on paikka, jonne voi paeta vaikeita asioita. Kyösti Niemelä, Yliopisto 5/2008

Hollywoodissa erot johtuvat väärinkäsityksistä. Tosielämässä tosiasioista.

http://www.kolumbus.fi/konttisen.toimisto.oy/

http://www.marmai.fi/konttinen/article147731.ece

Kerros tai Iso Carolina

Olen yrittänyt saada jo monta vuotta tätä mainosta itselleni, mutta ne ei anna.