keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Pride-viikko: ke 30.6.2010

Piilomainontaa aseman lattialla.





Keskustelutilaisuudessa oli rento tunnelma.



Ulla ja Paavo haastattelivat Lilu Nissistä. En koskaan ole tullut ajatelleeksi, että on ollut aika, jolloin naisten on täytynyt odottaa seinäkukkasena niin kauan, että mies on tullut hakemaan tanssimaan.



Kaisaniemen lavatanssit olivat jälleen kerta kaikkiaan hienot. Mietin, että heteropareilla on aina selvää, kumpi vie - mutta entä homoparit? Jotkut selvästi neuvottelivat lattialla, toisille roolijako oli itsestään selvä.






Helsingin kaupunki on tullut rohkeasti ulos virastotalosta!


tiistai 29. kesäkuuta 2010

Pride-viikko: ma 28.6.2010


Pride-viikon avajaiset Kolmen Sepän aukiolla, Helsingin Seudun Setan pj Kerttu Tarjamo


Ulkoministeri Alexander Stubb ja punaiset kengät. 
Niin tuli sekin  päivä, kun kehuin kokoomuspoliitikkoa: 
rento, asiallinen, hauska puhe!




Helsingin kaupunginjohtaja, pormestari Jussi Pajunen


Pride-liputus kaupungintalon edessä. Nämä ovat ne liput, joita aina ihailin Tukholman pridella.


Kaupunginjohtajan vastaanotto 


Pride-klubilla Irma: "Mun esikuvia ovat kaikki ne ihmiset, jotka uskaltavat rakastaa."


Pride-klubi Hansu ja Pirre


~


lauantai 26. kesäkuuta 2010

Juhannus 2010




Kaupunki on ollut minulle hyvä, mutta kaipasin jo luontoon, pitkästä aikaa.
Kaipasin tuntuvia asioita: veden massaa ympärilläni, pistelevää vihreyttä painoni alla, aamuja, jotka voi aloittaa oluella tai muulla yhtä kevyellä. Mahdollisuutta nähdä pieniä villieläimiä, kuten oravia ja pikkulintuja, väsyneiden duunareiden ja bussinkuljettajien sijaan.

~~

Nämä ovat polkuja
joita syntyy
kun usein mennään samasta kohdasta:
minä olen luonnon tapahtuma.
Tai miten joelle syntyy uoma.

- Saarikoski

torstai 24. kesäkuuta 2010

Halosenniemi


Pekka Halonen Tuusulan Halosenniemessä: "Taiteen tehtävä on luoda rauhaa eikä toimia juuriharjan tavoin."

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010


The best actors do not let the wheels show.
- Milan Kundera

It's the squeaky wheel that gets the grease.

maanantai 21. kesäkuuta 2010


Apokalyptinen kesäpäivänseisaus 2010

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

This city, she loves me. And she belongs to me.

Suutelin tyttöä täydessä ravintolassa ja katsoin samalla viereisessä pöydässä meitä tarkkaillutta kaunista naista suoraan silmiin.

Tällainen se on, tiheä hetki.

Tämä on Helsinki, me olemme kolmekymppisiä ja nyt on kesä.


ex-kotini. Kaikki oli niin kuin pitääkin. Takka ja parketti.



Humaltua kesäillassa, ruohoa jalkojen alla.
Täyttyä uusista ajatuksista.
Syötiin porsaan sisäfilettä ja puhuttiin islamista.
Ja yhteisöllisyydestä, tunteiden ulkoistamisesta, taolaisuudesta.
Kaupungeista.






Grillaus on parasta, mitä kesällä voi tehdä, koska jotain aina palaa vähän. Karrelle tai takaisin.

perjantai 18. kesäkuuta 2010

f 1. naisellisesti 2. voimakkaasti

Ihana, erilainen, älykäs, oivaltava - Henriikka Tavi: Sanakirja
Briiffaan priden juontajia.

"Mitä tarkoittaa hlbtiq? Se kuulostaa salasanalta, jonka saa kun on unohtanut omansa."

torstai 17. kesäkuuta 2010

Soi nyt:

Emiliana Torrini – Jungle Drum

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Täällä


Helkkarin kömpimistä tämä elämä.
Mistä minä tiedän:
ehkä jossain lennetään.
Mutta kun kerran on täällä,
leikitään että ollaan,
että on sanoja, esimerkiksi,
että muka ilmaistaan.
Että muka ymmärretäänkin,
näillä ehdoilla, täällä.
Ja koko ajan kaihertaa: Muualla. Muuta.

Meriluoto

Jkl


Hauskaa matkustamisessa on:
  • Päiväkirjan kirjoittaminen 'välitiloissa'. Lennän niin paljon, että minua joudutaan kuuluttamaan lennolle, kun olen jäänyt jonnekin lentokentän nurkkaan haaveilemaan.
  • Turvatarkastuksen rullahihna, joka sanoo trrrr, trrrr, trrrrrrrrrrrrr
  • Lentokenttäinfran ihmetteleminen: missä pestään astiat, mistä tulevat tuoreet croissantit? Miten lennon portti muutetaan?
  • Ruotsalaiset nuuskaajat
  • Kaakelit ja korkokengät
  • Kouroksen ja ison avainnipun alle piilotettu nuoren vartijan epävarmuus
  • Businessmiehet lukemassa iPadia
  • Että tietää mitenpäin milläkin asemalla matkatavarahihna pyörii
  • Lomalentoa yksinään odottavat matkustajat
  • Ekaa kertaa lentävät jännittäjät
  • No, uniformut

maanantai 14. kesäkuuta 2010

"Beneath the paving stones - the beach!"

Kallion kirkon kello kumisee kaksitoista, lokit huutavat, porttikongissa haisee, kassissa on muki ja tyyny ja vähän jännittää. Sataa vettä. Puhelin on piipannut osoitteen tuntia aikaisemmin.

Arvaamattoman aamiaisen konsepti on herkullinen: jotkut tyypit järjestävät aamiaisia jossain joillekin, paikalle arvotaan Facebookin kautta toisilleen tuntemattomia ihmisiä.

Hissi vei kerrostalon vintille - taas olin siellä, minne olen aina halunnutkin, Helsingin kattojen päällä! Kuivuvien lakanoiden alle oli laitettu aamupalaa, skumppaa, chilillä maustettua raparperisalaattia, kaikki oli hallista tai torilta. Levysoitin soitti afrikkalaista jazzia jalkapalloilun kunniaksi.

Juttu viehättää minua monesta syystä.

Ensinnäkin siinä kiteytyy jotain baudelairemäistä suurkaupungin henkeä - arvaamaton kohtaaminen vieraiden ihmisten kanssa, vähän kuin poka baarista. Se on kaupunkitilan toisin näkemistä ja kokemista, ajassa ja paikassa leikkimistä. Sosiologit käyttäisivät sanaa flâneur, situationistit sanaa dérive. Tiloja, ihmisiä ja kohtaamisia, jotka anelevat tulla tutkituiksi sattumanvaraisesti, arvaamattomasti.

Paitsi tila, myös sosiaalisesti kohtaaminen oli sattumanvarainen, väliaikainen, liukas - konkreettisesti en jakanut näiden ihmisten kanssa muuta kuin sen hetken. Puhuttiin kaikesta, mutta kukaan ei puhunut suoranaisesti itsestään. Simmelin sanoin "uusi" kaupunki luo uusia sosiaalisia siteitä ja uusia asenteita vieraita ihmisiä kohtaan.

Simmel sanoin näin modernista kaupungista, jolla hän tarkoitti 1900-luvun kaupunkia. Paljonko on muuttunut (lihallisen) kohtaamisen tarve noista vuosista?

Kolmannekseen aamiainen kiinnostaa sosiaalisen median (mitä se on?) uutena ilmiönä: siinä keinuvat kaksi maailma, jossa anonyymistä virtuaalisesta yhteisöllisyydestä tulee jälleen lihallista. Sosiaaliset palvelut luovat ja mahdollistavat uudenlaisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja, jotka ovat sekoitus vanhaa ja uutta, anonyymiä ja kollektiivisesti jaettua.

Näin yhdessä ilmiössä limittyvät spatiaalinen, sosiaalinen, virtuaalinen.

Aamupalan jälkeen sade oli loppunut, mutta lokit kirkuivat. Kadut olivat edelleen märkiä. Ne aina ovat.



Helsinki Pride 2010 Klubi

Ensimmäistä kertaa yhdessä Lost&Foundin kanssa järjestettävä klubi pride-viikolla

***

maanantai 28.6.2010


klo 21.00 Irma
Kaupungin coolein indie-artisti: kaikki lavalla esitetty on itse tehtyä. Enjoy, love and keep peace! http://www.myspace.com/playirma

klo 22.00 show: Hansu ja Pirre
Punainen tuulipuku ja sininen enstex-haalari kahisevat, kun Loimaan likat (Eija Vilpas ja Riitta Havukainen) päräyttävät Hiacen käyntiin ja tulevat antamaan luonnottomille kyytiä!


Tiistai 29.6.2010

klo 20.00 Minä ja esikuvani: Diamond Vain
Ulla Kärkkäisen haastateltavana Diamond Vain. Rehellistä ja paljasta puhetta – ehkä myös pintaa.

klo 22.00 Show: Jorma Uotinen Musiikkia, liikettä, tunnetta.


Keskiviikko 30.6.2010

klo 20.00 Minä ja esikuvani: Lilu Nissinen
Kaupungin nro 1 fag hag Ulla Kärkkäisen ja Paavo Pyykkösen haastateltavana. Lilu Nissinen on nainen mm. K-50 discon takaa: disco, jossa tanssivat 60-luvun radikaalit, jotka halusivat muuttaa maailmaa. Näkökulmaa ja perspektiiviä kaupungin yöelämään ja sen kulkijoihin

klo 21.00 Pubivisa

klo 22.00 show: Erkki Otsman Erkki Otsman on virolainen artisti ja chanson-laulaja – kun hän avaa suunsa, Leanderin ja Piaffin klassikot heräävät eloon


Torstai 1.7.2010

klo 18.00 Positiivisesti homo - hylkiö vai esikuva?
Tule keskustelemaan avoimesti julkisuudessaan omilla nimillään ja kasvoillaan esiintyvien HIV-positiivisten homojen kanssa siitä, millaista on olla esikuva taudin kanssa. Mitä hyötyä tai haittaa on siitä, että on julkisesti HIV-positiivinen. Voit kysyä sinua askarruttavat kysymykset aiheesta ja kuulla keskustelijoiden kokemuksia elämästä. Keskustelemassa suomalaisia ja hollantilaisia miehiä, keskustelu englanniksi.
Järj. Positiiviset ry

klo 20.00 Minä ja esikuvani: Jorma Uotinen
Jorma Uotinen Ylen kuoromusiikkiin erikoistuneen toimittaja Inari Nuuteron haastateltavana. Tämä on yksinkertaisesti kuultava!

Klo 22.00 show: Erkki Otsman
Erkki Otsman on virolainen artisti ja chanson-laulaja – kun hän avaa suunsa, Leanderin ja Piaffin klassikot heräävät eloon

Kaivopuiston cabaret – Helsinki Priden 2010 naistenbileet


Perjantaina 2.7.2010 naiset valtaavat toisen kerran koko Kaivohuoneen – Helsingin legendaarisimman ravintolan ja yhden kaupungin kauneimmista ja isoimmista terasseista.
Kesäheilat eivätkä baaritiskit lopu kesken!

Lola Vanilla
Showtime klo 23.30

DJ Miia Magia

*Lola Vanilla on kovassa nousussa oleva drag queen – artisti, joka taipuu kokeellisiin taideperformansseihin, mutta esittää Kaivohuoneen lavalla sitä, mitä siellä on nähty jo 1900-luvun alussa – höyhenin koristeltua cabareeta art decon hengessä. Lestadiolaisesta nuoruudesta Lola on raivannut tiensä maailman lavoille ravistelemaan katsojien käsityksiä taiteesta, sukupuolesta ja ennakkoluuloista.

*DJ Miia Magia on yksi Suomen harvoista nais-dj:sta, joka tuntee monet genret, tyylit, biisit ja musiikkimaut. Miia Magia pitää 170 neliötä tanssilattiaa liikkeessä.

Pe 2.7.2010 klo 21–04 @ ravintola Kaivohuone, Iso Puistotie 1 (ratikka 3 B, Kaivopuiston pysäkki)
Terassi auki klo 02 asti.
Liput 8 / 10 € + narikka (alennus Setan jäsenjärjestöjen korteilla)
Ravintola Kaivohuone on esteetön.

Liput ovelta tai ennakkoon Tiketistä www.tiketti.fi/tapahtuma/8356 tai Helsinki Priden infopisteeltä Lasipalatsista! Osta omasi ajoissa!

http://www.helsinkipride.fi/
http://www.lolavanilla.com/
http://www.helsinginkaivohuone.fi/

Helsinki Pride 2010: "Don´t follow my footsteps. I'm lost too."

Kenen jälkiä seuraat? – keskustelutilaisuus esikuvista Helsinki Pridella

Helsinki Priden keskustelutilaisuuden teemana ovat hlbtiq-yhteisön esikuvat. Tilaisuudessa keskustellaan siitä, tarvitseeko hlbtiq-yhteisö esikuvia – ja millaisia: ellendegeneresejä paulakoivuniemiä vai mattimeikäläisiä? Entä mihin idoleita tarvitaan: samaistumiseen, identiteetin rakentamiseen vai haaveiluun? Löytyykö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kollektiivisesti jaettuja, yhteisiä esikuvia, vai onko jokaiselle alakulttuurille, skenelle omansa? Täytyykö fanittaa oikeita ihmisiä kuuluakseen yhteisöön? Onko niin, että esikuvat eivät saa olla samoja kuin valtaväestöllä? Stereotyyppisesti kuvitellaan vahvojen naisartistien olevan homomiesten ihailun kohteita ja naisten sankareiden löytyvän pikemminkin kulttuurin parista, taiteesta tai kirjallisuudesta.

Mielenkiintoista on pohtia myös sitä, millä tavoin esikuvat syntyvät: syntyvätkö ikonit ja idolsit vain populaarikulttuurin säihkyvillä lavoilla tv-yhtiöiden toimesta. Mikä on median rooli - lähteekö artistin ura nousuun vai laskuun homokorttia vilauttamalla?

Tarvitseeko hlbtiq-yhteisö esikuvia? Keskustelemassa ovat Vinokino-aktiivi, cinéfiili ja elokuvatutkimuksen opiskelija Marjo Pipinen, toimittaja ja euroviisukirjailija Anna Muurinen, vuoden 2008 drag show artisti Chiquita alias Timo Poikolainen, vuonna 2004 Suomen ensimmäisen transgender-diagnoosin saanut, Setan kouluttaja ja transgender-aktivisti Axu Saha, kirjailija Seija Vilén sekä teollinen muotoilija Asmo Noronen.

Keskustelun juontaa toimittaja ja kirjailija Taina West, jonka kirja suomalaisesta sankaruudesta on juuri ilmestynyt.

Järj. HeSeta.
Kirjasto 10, Elielinaukio 2 G, klo 17.00–18.30

lauantai 12. kesäkuuta 2010

"Rehellisesti: kumpi muokkaa seksuaalisuutta nykypäivänä enemmän: pornografia vai kirkko?"

Kaisa J. Salmi: Muovijätevyöry
18 000 kiloa muovijätettä Narikkatorilla
Kesähommia

perjantai 11. kesäkuuta 2010

For all sad words of tongue and pen, the saddest are these:
'It might have been'.

John Greenleaf

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

I have no Napoleonic dream. I'm just hard-working and pragmatic.

Roman Abramovich

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Emme enää saavu Helsinkiin

Whaat!
Ne vaihtoivat kuulutuksen!

Lyyrisen ja monimerkityksellisen 'Saavumme Helsinkiin' tilalla on kylmä 'Saavumme Helsingin päärautatieasemalle.'

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Ratikkapysäkillä teinit suutelivat.

Tytön hymy oli sellainen kuin rakastuneen hymy on:

pitkä, täysi, rauhallinen.

Deadlines, deadlines...

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Miten valitaan kesän lomareissu? Pelaamalla aasinhäntää Google mapsissa.

Anarkisteista, prekariaateista, pomoista ja Googlesta

Firman kesäpäivä, jota jatkettiin kännäämään kolme pulloa skumppaa ja valkkaria - pomo, minä ja toimistosihteeri. Rantakalliolla puhuttiin politiikasta, demareista, vihreistä ja kommunisteista, yhteiskunnasta ja älymystön puutteesta - myös sorsista, Stubbista, maahanmuutosta, Tampereen hulluista vuosista, uskonnoista, koulutuksesta ja sen merkityksestä - vastuusta, solidaarisuudesta ja arvoista. Prekariaateista, anarkisteista ja työn uudesta järjestyksestä.

Puhuttiin myös järjestötoiminnasta, ja kerroin olleeni monta vuotta mukana sekä pridessä että muissa seksuaali- ja sukupuolijärjestöissä = tulin kaapista. Kerroin kuinka olemme keskenämme paljon keskustelleet siitä, miten em. organisaatioissa toimimista ei voi laskea CV:ssä meriitiksi - usein sitä ei voi sinne edes kirjoittaa.

Sillä ei ole merkitystä, että pystyy kantamaan vastuuta useiden vuosien ajan, osallistumaan yhteiskunnalliseen 'keskusteluun', organisoimaan toimintaa ja tehtäviä, roudaamaan raportteja ja mellakka-aitaa, laatimaan turvallisuussuunnitelmia tai raportoimaan ajolankojen etäisyyksiä. Sillä ei ole merkitystä, että tulee toimeen erilaisten ihmisten ja näkemysten kanssa, eikä lyö hanskoja tiskiin ensimmäisen erimielisyyden kohdalla. Sillä ei ole merkitystä, että pystyy irrottautumaan omasta kokemusmaailmastaan ja omista haluistaan, ja ajattelemaan asioita muidenkin ihmisten näkökulmasta. Sillä ei ole merkitystä, että pyrkii tasapainoilemaan rahan ja aatteen välillä, että pystyy toimimaan budjetin puitteissa.

"Minusta on hienoa, että sä toimit siellä, jos se nyt jotain auttaa." sanoi pomo. Nieleskelin kyyneleitä. Vasta nyt aamulla tajusin, että hän oli ehkä ensimmäinen, joka on sanonut näin. Ei kenenkään mielestä ole erityisen hienoa toimia pridessä, koska monet näkevät sen vain aatteena tai arvona, eivät kokemuksena, oppimisena tai prosessina. Yrittäjänä ja pomona hän näki, mitä muuta merkitystä sillä on. Sillä on merkitystä.

Kerroin kuinka monille hyvinkoulutetuille homoille työnhaku on vaikeaa, koska koskaan ei pääse edes haastatteluun, jos googlettamalla ensimmäinen linkki vie johonkin 'seksi-aktivistisivuille'.

Pomon sanoessa, että "Kyllä me sinutkin googletettiin" tajusin, että olen ollut kaapissa töissä turhaan. Kaikki ovat koko ajan tienneet, koska nimeni googlettamalla törmää ensimmäisenä nimitysuutisiin ja mielipiteeseeni koirien versus homojen siunaamisesta.

I'm overwhelmed.