Budapest

Ahmin kesän valoa näistä kuvista.

Shoes on the Danube Bank   

Budapest Pride 

Ilta Haartmannissa

Vanhoilla naisilla on haava jalassaan. He siirtyilevät hiljaisesti sängyissä tai rullatuoleissa.

Vanhoilla miehillä on haava päässään tai silmäkulmassaan. He ovat humalassa, he liikkuvat korskein polvin kahden sinipukuisen saattajan voimin. Pääsevät hoitoon heti ovista tultuaan, kuin lapset, toisista ovista.

Ehkä haava tulee aina siihen päähän, jota vähiten käyttää.

Ei räkäisiä lapsia missään, hoidetaanko ne jossain muualla. Hyvä juttu.

Unilääke- tai rauhoittavia reseptejä ei uusita päivystyksessä. Varaa aika omaan terveyskeskukseen. 

Lepositeet. Hmmm, kiinnostavaa... Lepositeet on pakattu Orthexin harmaaseen muovilaatikkoon ja ne lepäävät lähellä sitä ovea, jonne vain humalaiset pääsevät.

Ärsyttää, kun pariskunnat tulevat tänne pitelemään toisiaan kädestä. Menisivät elokuviin tai auringonlaskuun. Täällä saavat vain tyttäret ja pojat pidellä äitinsä haurasihoista kättä, opetella tulevaa roolia.

Pyytäisin sileähiuksista hoitajaa ulos, mutten kehtaa enää sen jälkeen, kun oksennan tutkimushuoneessa. (Minneminneminne?! keksin itse ratkaisun, kun hoitaja vasta availee kaappien ovia.)

C'mon, faster, baby, faster!

Ai pakaraan? Onneksi olen kyykännyt.

Tältä vanheneminen ehkä alkaa tuntua, keho alkaa jäädä jälkeen, jättää minut, tekee omiaan, vaatii pyörät alleen.

Mielipiteeni sote-uudistuksesta ei synny täälläkään.

Käsidesi ei sisällä alkoholia.

Meidän historiamme – Seta 40 vuotta, Transtukipiste 20 vuotta, Karoliina 11 vuotta

Setan 40 v. ja Transtukipisteen 20 v. seminaari marraskuun lopussa kiteytyy ajatukseen, että tuomalla näkyväksi omaa arkeaan ja havaintojaan siitä tulee tehneeksi historiaa. 

Mieleen jäi Kati Mustolan historiakatsauksesta iltapäivä- ja aikakauslehtien rooli suomalaisessa homohistoriassa. Esim. Jallu ja Hymy etsivät sensaatiomaisia aiheita, ja aiheuttivat paljon pahaa ja jopa itsemurhia julkaisemalla paljastusjuttuja 60-luvun homopaikoista ja -henkilöistä.

Toisaalta ne olivat aikoinaan ainoita lehtiä, jotka ylipäätään julkaisivat aiheesta mitään. Monen pelastus saattoi olla juttu, jossa asialle annettiin nimi. Seuranhakupalstat tai jutut Setan toiminnasta tulivat kuvioihin jo varhain.

Toinen keskeinen puheenvuoro oli Jussi Nissisen (Setan perustajajäsen 1974) Odotan anteekipyyntöä psykiatreilta. Arkkipiispa pyysi kesällä anteeksi sitä, miten homot on työnnetty ulkopuolisiksi ja näkymättömiksi sairauteen, rikokseen tai syntiin vedoten. Nyt psykiatreilta odotetaan samaa anteeksipyyntöä. Psykiatrit eivät ole syyllistäneet pelkästään homoja, vaan myös heidän vanhempiaan, ja pieleen menneitä äiti/isä-suhteita on pohdittu kalliissa istunnoissa. 

Mielenkiintoista on se, että nyt homot vaativat anteeksipyyntöä. Tämä on iso narratiivin muutos. Siinä missä vielä muutama vuosi sitten jokainen saattoi suhtautua homoihin 'ollaan niin kuin ei oltaiskaan -asenteella', vähintään avioliittolakiäänestys vaati ottamaan kantaa asiaan jollain muulla tavalla.  

Omasta homohistoriasta muistettavia palasia ovat esim. Z-lehti, jonka sai tilatessaan tilata joko paljaaltaan tai ruskeaan kirjekuoreen pakattuna. Muistelen, että ekat lehdet tulivat kirjekuoressa. 

Sappho-lista, 2000-luvun alussa ennen Facebookkia ja somea, oli jännittävä paikka. Niiden keskusteluiden ja hahmojen kautta jotenkin kummalla tavalla jäsennettiin omaa paikkaa lesbona. Myöhemmin kyllä tajusin kyseenalaistaa jutut.

Yhdet keväiset bileet 2006 vanhassa Mamassa. Yläkerran tanssilavan alla oli jotain ihme nestettä, joka liikkui askeleen alla. Että tällaistakin elämää voi olla!

Pride ja Hehku, 2007 alkaen, ekat työryhmän bileet ja kaikki ne ihmiset!

Solidaarisuus-Pride

Tositapahtumiin perustuva leffa 80-luvun puolivälin Englannista. Sopivaa katseltavaa lomapäiviin.

Voi kesä!

 

  

 

Helsinki Shake it @ Lavaklubi

Mitä pukea päälle, jos iltapäivän ohjelmassa on penkkitreeni, treffit ja burleskia?

 

Kotiharju

Yläkerran pakastimesta voi ostaa vihtoja ja vastoja.

Itsenäisyyspäivä 2014

глубже!

c Timo Lillbacka 

Monta viikonloppua menikin ilman kurssia, mutta onneksi tilanne korjaantui marraskuun lopussa. Valmentajana Alexey Bakhirev, klassisen MM ja Arnold Classic voittaja. 74-kiloisissa penkki 182, mave jotain yli 300 kg.

Uusi suosikkiliike tuleekin sitten olemaan vyökyykky.

#tahdon2013

Kesähäät! Voileipäkakkua, lämmintä Kossua takakontissa, sukulaisia kummallisissa juhlavaatteissa, anoppi pitää liikuttavan puheen vilkuilematta ruutupaperista muistiinpanoja, pohditaan kuka kerää lunnaat, kun sulhasia/morsiamia on kaksi (ratkaisu keksitään), kaaso suutelee exän serkun kaimaa pikkutunneilla, lapsuudenystävä paljastaa aikovansa erota, pikkulapsia valokuvataan keinussa, sade alkaa vasta aamuyöllä.

Kiasma goes Taidehalli

Ehdin viimeisenä päivänä nähdä Kiasman evakkoteokset Taidehallissa. Louise Bourgeoisin teos No Escape herätti spontaanin itkun.
Ah. Taide.

Helena Hietanen: Naisellinen vika, 1993

Kannatti lähteä

Kolme varttia tuijotin kattoon ja tsemppasin itseäni juoksulenkille illalla.
50 metriä rantaan käveltyäni mieli muuttui - juoksin talviyönsinisessä maisemassa, olemattoman päällä.

Der Kreis

Vinokinossa nähty palkittu dokumentti Der Kreis.  Olin jo varautunut nenäliinoin, mutta leffa oli yllätys.

Lihaa!

Kesäisenä Helsinki Pride-lehtenä tunnettu H-lehti ilmestyy nykyään myös talvella. Kirjoitin siihen kolumnin ja jutun Tom of Finlandin muusasta.

Vanhemman homomiehen ja nuoren heteron suhteita on ollut maailman sivu. Kuukausiliitteessä oli juuri juttu baletin Kenneth Greven ja Nurejevin suhteesta, Holappa ja Jouhki kirjoittivat matkastaan kirjan. 

Jännitteet, joiden päällä ihmissuhteet lepäävät silloin kun suhdetta ei voi selittää seksillä, kas siinäpä aihe.

Perusrautaa ja sekalaisia asioita

Anni Vuohijoki teki kovat tulokset pienessä painoluokassa.

Kurssilla Crossfit Hertsikassa

Pääsin hyvään voimanostotreenirinkiin, katsotaan mitä saadaan talven aikana aikaiseksi. Kahvakuulassa kisasuoristus kestää 10 minuuttia, voimanostossa noin 8 sekuntia - ihanaa, ei tule edes hiki ;)

Aikaa ei kyllä jää millekään muulle. Kaikenlaista kurssia pukkaa ovista ja ikkunoista, mielenkiintoista oppia kaikenlaista uutta asioista, jotka eivät muutama vuosi sitten olisi  kiinnostaneet lainkaan. Ruokaa ja syömistä joutuu miettimään, onneksi saa syödä paljon - food is not fuel.

Mielenkiintoista on myös miten tutustuu hyvin erilaisiin ihmisiin kuin mihin tavallisissa omissa ympyröissään törmäisi. Ihmisiin, joilla on esimerkiksi hyvin erilainen suhde kehoon, miten siinä toimitaan tai miten sukupuolta esitetään. Kaveripiirit kerrostuvat edellisten päälle.