Alt + 0223

Yöpöydällä nyt:

Herta Müller: Atemschaukel

Viime vuoden kirjallisuuden Nobelin voittajan suomentamaton teos romaniansaksalaisesta miehestä neuvostoliittolaisella vankileirillä. Kauniita lauseita kamalasta aiheesta, upeaa poeettista proosaa ja wintersonmaisia lauserakenteita - lauseita, jotka päättyvät kuin hyppyrimäki

"Wenn mich nachts die Gegenstände heimsuchen und mir im Hals die Luft abdrosseln, reiße ich das Fenster auf und halte den Kopf ins Freie. Am Himmel steht ein Mond wie ein Glas kalte Milch, sie spült mir die Augen. Mein Atem findet wieder seinen Takt. Ich schluck die kalte Luft, bis ich nicht mehr im Lager bin. Dann schließe ich das Fenster und leg mich wieder hin. Das Bettzeug weiß von nichts und wärmnt. Die Luft schaut mich an und riecht nach warmen Mehl."

("Kun tavarat vainoavat minua öisin ja kuristavat kurkusta ilman, repäisen ikkunan auki ja työnnän pääni vapauteen. Taivaalla kuu on kuin lasi kylmää maitoa, joka huuhtelee silmäni. Hengitykseni löytää jälleen rytmin. Haukon kylmää ilmaa kunnes en ole enää leirissä. Suljen ikkunan ja asetun jälleen makuulle. Lakanat eivät tiedä mitään, ne lämmittävät. Ilma huoneessa katselee minua ja tuoksuu lämpimälle jauholle.")

Bruno Latour: Emme ole koskaan olleet moderneja
Platon: Pidot
90-lukulaista subjektiteoriaa, ennen 'identiteettiä': Päivi Kosonen (toim.): Naissubjekti ja postmoderni
Vilma Hännisen väitöskirja Sisäinen tarina, elämä ja muutos