SMTS:n seminaarissa oli puhumassa joku Nordean kuluttajapuolen tyyppi. Kiinnitin huomiota hänen käyttämiinsä sanoihin, kuten pelko, usko, luottamus, tarve, patoutunut kysyntä, kansallistunne, yhteisöllisyys. Puolet BKT:stä menee yksityiseen kulutukseen, joten ei ole aivan sama, mihin kuluttajat uskovat. Kysymys ei ole finanssi- tai reaalitaloudesta, vaan psykologiasta. Viime lamasta kyllä opittiin, opittiin laman vaikutukset, mutta ei mekaniikkaa, ja nyt on tilanne aivan toinen kuin 90-luvun alussa.
Vanha proffani puhui kuluttajan ostopäätösprosessin hetkellisyydestä. Vetovoimia, vai sanoisinko viettejä?, on ostopäätöshetkellä monia, uudet kulutusympäristöt hämmentävät, nousevat arvot askarruttavat, ristiriitaisuudet hallitsevat ja kaiken kukkuraksi kuluttajilla on vielä tunteet, joita siirretään kulutuksen piiriin - kulutamalla voidaan myös korvata esim. negatiivisia tunteita - kosmetiikka taas on onnellisen ostajan tuote, sitä ostetaan kun ollaan jo valmiiksi iloisia. Vähittäiskaupan puolella on jo kauan puhuttu mood managementista.
Ei ihme jos yksinkertaistamisen vaade kasvaa, top-of-mind-ajattelua ja rutiinia on vaikea murtaa, asenteen ja käyttäytymisen suhdetta ei pystytä edelleenkään selittämään tai mallintamaan. Identiteettipohjainen kulutus on luonnollinen kulutuskulttuurin kehityspiirre, elämäntyylin käsite on korvattu identiteetillä.
Vanha proffani puhui kuluttajan ostopäätösprosessin hetkellisyydestä. Vetovoimia, vai sanoisinko viettejä?, on ostopäätöshetkellä monia, uudet kulutusympäristöt hämmentävät, nousevat arvot askarruttavat, ristiriitaisuudet hallitsevat ja kaiken kukkuraksi kuluttajilla on vielä tunteet, joita siirretään kulutuksen piiriin - kulutamalla voidaan myös korvata esim. negatiivisia tunteita - kosmetiikka taas on onnellisen ostajan tuote, sitä ostetaan kun ollaan jo valmiiksi iloisia. Vähittäiskaupan puolella on jo kauan puhuttu mood managementista.
Ei ihme jos yksinkertaistamisen vaade kasvaa, top-of-mind-ajattelua ja rutiinia on vaikea murtaa, asenteen ja käyttäytymisen suhdetta ei pystytä edelleenkään selittämään tai mallintamaan. Identiteettipohjainen kulutus on luonnollinen kulutuskulttuurin kehityspiirre, elämäntyylin käsite on korvattu identiteetillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti