Upside Down! Forward roll! I'm half way there!

Kuperkeikka! Toinen! Viisi! Edellisistä onkin ehkä 25 vuotta.

Lapsena se oli tapa liikkua - nyt maksan maltaita pehmustetuista patjoista, kyykin tunnetussa rukousasennon kaltaisessa asennossa ja harkitsen liikkeitäni: minne kädet, murtuuko niska?

Mutta ehkä liikkeessä onkin jotain sakraalia: pyörimisen riemu on edelleen sama!