Taidehallissa keveä kesänäyttely 50 - 60-lukujen mainosvalokuvaajasta Claire Ahosta, Juhani Ahon lapsenlapsesta. Keskeinen ajatus näyttelystä lähtiessa oli, että miksi femmehöpsöttely on nykyään niin kovin vaikeaa ja tiettyihin genreihin sidottua? Oikean queerfeministin on kyllä sopivaa taipua maskuliiniseen formaattiin, antaa maihareiden nauhojen repsottaa ja karvojen kasvaa, mutta huulipunan sävyttäminen käsilaukun väriin tai stayuppien säätäminen on merkki valtarakennelman tukemisesta?
Ehkä se onkin. Maskuliinisimmillani tunnen olevani silloin, kun koristan itseni sukkanauhoilla.
The most ordinary cause of a single life is liberty, especially in certain self-pleasing and humorous minds, which are so sensible of every restraint, as they will go near to think their girdles and garters to be bonds and shackles.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti