Olemisen päättymätön keveys

Eilen ajelin päättömästi kolmosen ratikalla uutta reittiä ja luin kirjaa, päädyin Aleksille kirjoittamaan päiväkirjaa muutamaksi tunniksi. Käsiala oli leveää ja ilmavaa. Illalla join punkkua ja määrittelin lievän ja törkeän pahoinpitelyn rajaa. Mitähän tänään tapahtuu? Oispa aina loma.

Ateneumin Kalevala-näyttelyssä tuoksuu terva, mikä loistava idea! Janin ja Riikon vapaassa maailmassa tuoksuu makea transmoderni provokaatio ja ylikansallisten brändien keinotekoiset väriaineet. Leinonen - fanitan. Ja Kim Simonsson!