Jos menee aikaisin töihin, aseman Piknik tuoksuu jo aseman aulassa, se tuoksuu voille, croissantille ja pienelle tuntipalkalle.
Exien hajuvedet muistaa vieläkin. Pysähdyn tai juoksen perässä ja vedän keuhkot täyteen ilmaa, kas näin :
Toisella oli Dolce&Gabbanan Light Blue ja toisella mystisempi tumma tuoksu. Ne pysäyttävät edelleen kadulla ja jään katselemaan, kuinka tuoksua kantava nainen on pukeutunut, kuinka hän kävelee, minkälaiset hiukset.
Takahuoneiden tuoksussa on jotain lumoavaa, siellä haisee jännitys ja hiki. Viereisessä huoneessa on usein viinavarasto ja oluttynnyrit, jotka tuoksuvat pölylle ja humalalle, ja hanoista kuuluu naksutus, kun asiakkaat yläkerrassa tilaavat Koffia ja Lapin Kultaa.
Junien jarrujen pakottavassa hajussa tuoksuu vapaus, ja niiden örinä, kun ne laskevat telineet asemalla katolle on ihanaa kuultavaa.
Koiranpennut tuoksuvat äklömakealle, yhtä aikaa hyvälle ja pahalle.
Haluava nainen tuoksuu, hmm, tätä pitää miettiä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti