torstai 31. joulukuuta 2009

Uudenvuodenaaton ajatus 2009

Assimilaatio

Näytän sinulle tien
jota olen mennyt

...

näetkö miten kaikki siirtyy hiukan joka hetki
ja tulee vaatimattomammaksi ja primitiivisemmäksi
(kuin lasten piirtämät kuvat
tai alkeelliset eläimet: sielun aakkoset)

tulet lämpimälle seudulle
se on pehmeä ja hämyinen
mutta silloin minä en ole enää minä,

vaan metsä.

Manner
Persimonjuttu mascarponejäätelöllä Tästä lähtee taju.

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Hienoin uneni pitkiin aikoihin

Unen yhdessä kohdassa olin rannalla, jossa talo oli rakennettu osaksi veden päälle, osaksi palkkien varassa, näkymä ulapalle päin. Talon alta saattoi uida, mutta osa talosta oli kuivalla maalla. Rantapoukamasta poimin veteen pudonneita koiranpentuja kuivalle maalle.

Kesti kauan, ennen kuin ymmärsin.

Paksut palkit ovat yhteyteni ali/piilotajuntaan, veteen. Koiran, tuon uskollisuuden perikuvan ja unimaailmojen viestintuojan, henkilökohtaisessakin elämässä merkityksellisen eläimen, nostaminen vedestä on voimakas symboli.

Pitää olla uskollinen itselle, luottaa vaistoihin, intuitioon. Uskaltautua käyttämään niitä voimavaroja, jotka ovat vasta pentuja.

Varjosinä

Kun istun yksin junassa,
minusta lähtee varjoruumis
joka täyttää sinun
penkkisi,
ja varjokäsi
joka kietoutuu
hartioittesi ympärille.

Ole tässä.
Älä pelkää.

Riina Katajavuori: Painoton tila

Attempt

maanantai 28. joulukuuta 2009

Ihmiset jotka osaavat kirjoittaa nimensä

...
Ihmiset jotka osaavat kirjoittaa nimensä
ja marssia tahdissa
etsivät kohtaloaan
tavanomaisista paikoista
...

R. Liehu

En ole mikään Rakel Liehun runojen ystävä, mutta nämä säkeet kolahtivat. Yli 60-vuotias, akateemisen uran tehnyt tätini lähtee Norjaan kalatehtaaseen töihin muutamaksi kuukaudeksi ennen eläköitymistä: "No jos keväällä tulee joku laiva, niin voin sit lähteä seilaamaan maailman ympäri".
Luettuna Rakkaus, toive ja todellisuus - psykoanalyyttisiä tutkielmia, hyllyssä odottaa Ajattelu, kieli, merkitys sekä Yhdessätuotanto. Omaksi haluaisin Noron Muoto, moderniteetti ja kolmas.

Illlan biisinä soi, jostain kaukaa, Juicen Pyhä toimitus.



keskiviikko 23. joulukuuta 2009

23.12.2009

Aatonaatto. Yöpöydällä Maarit Verrosen verraton Löytöretkeilijä, Simone Weilin Painovoima ja armo, Paul Austerin Mies pimeässä sekä Philip Rothin Novels and other Narratives. Punkkua on.

Is it Christmas? No, this is the Disneyfication of Christianity.

Eläminen on ihmisen ymmärtämistä väärin

Eläminen on ihmisen ymmärtämistä väärin, ihmisen ymmärtämistä väärin kerta toisensa jälkeen ja muutama kerta vielä senkin jälkeen, aina vaan uudestaan. Ketju jatkuu loputtomiin, koska vielä huolellisen harkinnankin jälkeen ihminen ymmärretään aina väärin. Juuri siitä tiedämme, että olemme elossa: erehdymme.

Philip Roth Hesarissa 20.12.09

tiistai 22. joulukuuta 2009

Itäkylän Nuorisoseuran pihalla

Itäkylän Nuorisoseuran pihalla kun boa
nieli kaniinin elävältä, sen jälkeen
olen tiennyt että lumous on aina läsnä
kaikessa tapahtumisessa.

Melleri

Itäkylän Nuorisoseuran kahvilassa

Musta sade
ruhjoo Indokiinaa
eikä kukaan ole sivullinen,
ei edes Itäkylän Nuorisoseuran Kahvilassa
Minä pelaan pajatsoa
ja Viljo Alatalo juo kuuman kaljan
ja uutiset on teeveen väkivaltaohjelmaa
Meidän ikkunan takana
on rauhallista:
täälläpäin Ääni ei ole Huuto
Minä pelaan pajatsoa
ja Viljo Alatalo juo kuuman kaljan
Itäkylän Nuorisoseuran Kahvilassa
Pepe potkii flipperiä
(TILT)
Me ollaan keskellä
sähköisen kokemisen kenttää
Itäkylän Nuorisoseuran Kahvilassa
Illalla
kun Taimi on sulkenut
Nuorisoseuran Kahvilan ovet,
pajatson kilinä
vaihtunut lähenevän yön ääniin
illalla
me katsotaan kaukaisuuteen,
kuunnellaan miten valtatie 742
nielee auton toisensa jälkeen
kerran puolessa tunnissa.

Melleri

maanantai 21. joulukuuta 2009

lauantai 19. joulukuuta 2009

Läpinäkyvänä putoava hetki

Elämä on lomaa ikuisuudesta.

Joinain nopeasti putoavina, ohuina ja läpinäkyvinä hetkinä ikuisuuden tuntee kuin hameen alle vilahtavan kylmän: kun kesken palaverin alkaa kaivata isää.

HS 19.12.2009
"Lopeta yksinmiettiminen. Ota meistä kirjeystävä! Ajatuksia, pohdintoja, paperikirjeitä. Henkinen tuttuus ensin. Ystävät ja kyläläiset, PL 17 02701 Kauniainen"

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Päivän epistolat

Tasapaino tällä haljenneella laudalla.
Pidä vain lujasti
tuulesta kiinni.

**

Tänä yönä
virtaan ajan ohi.
Minun ja ikuisuuden välillä
ei ole mitään.
Tähdet putosivat kaikki syliini
kuin lämpimät tähkät.
Pidätän hiljaisuuden kasvoillani.
Näen kauas,
meren kotiin saakka.

R. Liehu
Samalla tuulella pääsee itään ja länteen, suunta riippuu purjeiden asennosta.
Mistakes are the price we pay for a full life.

tiistai 15. joulukuuta 2009

Lesbinen rakkaus ja pikapanot

Lähipiiristä kuultua:

Miksi lesboilla ei ole pikapanoja?
Koska esileikkinä on queertutkimuksen seminaari.

maanantai 14. joulukuuta 2009

Lesbo showt



Laitetaanko Tapahtui Kaisaniemessä - show, kolmiodraama-show, maanis-depressiivinen exä - show, toisen naisen mukaan lähtenyt vaimo ja petetty mies - show, joku nainen katsoi sinua Nallessa - show tai perinteinen Me ollaan niinQu bissei ja tykätään käydä mamassa tanssimassa korokkeella - show?

lauantai 12. joulukuuta 2009

Hidas ja pitkä aamu

Hidas ja pitkä aamu. Kaikki vähän pörhöllään, pörrösukat, tukka ja vaahdotettu maito. Pörröinen kuoharikrapula, panetuskrapula.

Samassa unessa karhu, delfiini, koira ja hevonen. Vahvaa.
Eläimet kantoivat minut takaisin käsittämättömyyden maailmaan ja nyt en enää tiedä, mikä on unta, muistoa tai runoa.

perjantai 11. joulukuuta 2009

Reducing the world

When children learn to count they naturally add and multiply.
Subtraction and devision are harder to teach them, perhaps because reducing the world is an adult skill.

Winterson

torstai 10. joulukuuta 2009

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Havainto. Tunne. Kieli.
Varjot. Kasvot. Peilikuva.
Mikä on totta, jos itkee pestessään meikkejä?
Katseet käyvät taistelua subjektin ja Lancomen herruudesta.

tiistai 8. joulukuuta 2009

"Siinä on sellainen lohduttomuus..."

Joka vuosi sama juttu - tämä on ristiriitaisin kaikista tapahtumista.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Miten sanoa


Huonoin kirja, jonka olen pitkään aikaan hotkaissut. Hustvedt onnistuu siinä missä Sinervo kompuroi, yhdistämään taiteen ja seksin. Kirja ei toimi rakenteen, sisällön tai merkitysten tasolla, koukkaukset musiikin maailmaan päätyvät umpikujiksi - akateeminen kirjoittajuus paistaa läpi ohuiden seksikohtausten. Seksin tai ruumiillisuuden/kehollisuuden kuvaus on puuduttavampaa kuin perusporno - hienompia seksitarinoita pystyy haravoimaan netistä.

Lyyrikko pysyköön lestissään.

Yöpöydällä nyt Paul Austerin uusin Mies pimeässä ja Matkoja kirjoittajankammiossa, Tommi Melenderiä ja Becketin Miten sanoa (Sammakon kirjakauppa on työpaikan alakerrassa...)

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

"Ehkäpä ideologioiden aika on ohi"

"Hän [Žižek] huomautti, että ehkäpä ideologioiden aika on ohi, mutta kun menet ranskalaiseen, saksalaiseen tai amerikkalaiseen vessaan, teet asiasi, vedät pöntön ja katselet, livahtavatko kikkareet viemäriin pöntön etu- vai takaosasta vai jäävätkö ne seilaamaan hetkeksi keskiosaan, niin siinähän tuijotat suoraan ideologiseen rakennelmaan, jota jokainen edellä mainituista kansakunnista pitää itselleen sopivimpana ja ehdottomasti parhaana mahdollisena."

HS 1.12.09

Kaksi omenaa

Mietin matkalla paljon asioita.

Mietin kahdenlaisia omenoita.

Mietin nudismin ja naturismin eroa vanhan MeNaisten lehtijutun pohjalta: mietin kehon ja häpeän suhdetta, josta oli hyvä juttu sunnuntain Hesarissa - miksi viikunanlehtiin alettiin kietoutua vasta syntiinlankeemuksen jälkeen.

Mietin mummoani sikainfluenssan laantuessa; perikunnan kirjanpidosta löytyi 50-luvulle kirjattu sakkolappu, jonka mummoni joutui maksamaan, koska ei ollut vienyt vanhimpia tätejäni rokotettavaksi – kunnan terveyslautakunta uhkasi pakkotoimilla. Kyläkoulussa keittäjänä ollessaan keitti ruokaa ohi kaikkien ruokalistojen.

Ei putoa omena kauas jne.

Mietin elämän muodon ja sisällön suhdetta – voiko ne erottaa toisistaan, kumpi määrittää kumpaa?

Mietin muistin ja identiteetin suhdetta, miten muisti rakentaa identiteettiä - mitkä muistot rakentavat persoonaa, mitkä identiteettiä?

Mietin milloin meidän suku on alkanut puhua pääomatulosta?

"Pituutta ja häivähdys lacanilaista peilivaihetta"

perjantai 4. joulukuuta 2009

Päivän enneagrammi

Oikeudenmukainen johtaja (8-Tyyppi)

Sinä olet: jämäkkä, haastaja, vaikuttaja, hallitseva
Parhaimmillasi olet: oikeudenmukainen, energinen, suora, oikeutta puolustava
Pahimmillasi olet: komenteleva, diktaattorimainen, dominoiva, karkea
Sinun kannattaa tavoitella: vilpittömyyttä
Muita kasityypin henkilöitä: Martin Luther King, Jr., Pablo Picasso, Sean Connery, John Wayne, Donald Trump, Frank Sinatra, James Brown, Courtney Love, John McCain

Kasit ovat vahvoja ja itsevarmoja henkilöitä, joista huokuu auktoriteetti, karisma ja vaikutusvalta. Tyypin kahdeksan henkilö haluaa päättää asioista ja olla vastuussa. Kasit sanovat yleensä asiat suoraan ja ovat myös sanojensa mittaisia. Kasit kunnioittavat rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Kahdeksikot pyrkivät aina toiminnassaan kunnioittamaan tärkeäksi katsomiaan arvoja. Kasit ovat suojelevaisia perheitään, ystäviään ja heikompia kohtaan, eivätkä epäröi vääryyksiin puuttumista. Rehellisyyden kasit kokevat äärimmäisen tärkeäksi arvoksi.

Kasin on luontaisena johtajana vaikea ymmärtää toisten ihmisten heikkoutta ja epävarmuutta. Kasi saattaa olla hyvinkin dominoiva ja määräilevä halutessaan saada asiat toimimaan oman päänsä mukaan. Kasit saattavat ottaa taloudellisia riskejä päästäkseen toteuttamaan saamiaan ideoita. Kasit näyttävät kielteiset tunteensa yhtä voimakkaasti kuin he suhtautuvat elämään muutenkin, joten esimerkiksi vihaisena kasit saattavat olla hyvin uhkaavia ja pelottavia. Kasin suurin pelko on joutua muiden kontrolloitavaksi.

Kasvusuunta on kakkosen, epäitsekkään huolehtijan vahvuuksiin. Kasvusuunnassa positiivista on esimerkiksi kyky avata itseään ja omaa haavoittuvuuttaan toisille sekä kantaa huolta toisten tarpeista. Stressisuunta on viitosen, pohdiskelevan tarkkailijan kielteisiin ominaisuuksiin. Näitä ovat esimerkiksi vaara kokea itsensä lyödyksi, syrjään vetäytyminen ja eristäytyminen toisista omiin pohdintoihin.

Päivän ajatus

Open your legs and your mind will follow.

torstai 3. joulukuuta 2009

Sometimes, people fall into our lives cleanly

We don't always have a choice how we get to know one another. Sometimes, people fall into our lives cleanly - as if out of the sky, or as if there were a direct flight from Heaven to Earth - the same sudden way we lose people, who once seemed they would always be part of our lives.

John Irving

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Metahaaveeni

Tuttuni haaveili lapsena pihamaalla pyörivästä karusellista ja sirkuksesta. 50 vuotta myöhemmin hän elättää itsensä mm. klovnerialla, irtisanouduttuaan vakaasta virasta kunnan esimiestehtävistä.

Mietin miten lapsuuden haaveet muokkaavat ihmisen haavemaailmaa.

Lapsuuden haaveenani oli saada hevonen. Sain sellaisen, puolalaisen Brzask-nimisen ja myöhemmin venäläisen doninhevosen Zakazin. Lainattuja, varastettuja ja ratsutettuja oli useampia.

Ammatillisesti olen työssä, mistä opiskelujeni alkuaikoina haaveilen, Helsingin kattojen päällä mainostoimiston kekkereillä, sanojen, merkkien ja merkitysten maailmassa.

Metahaaveeni lapsena oli oma hevostila.
Saa nähdä kuinka käy.
Todellista onnea ei saavuteta mielihyvän tavoittelulla
vaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle.

Helen Keller
Everything can change at any moment, suddenly and forever.

Paul Auster

tiistai 1. joulukuuta 2009

You never give away your heart

You never give away your heart; you lend it from time to time. If it were not so, how could we take it back without asking?

Jeanette Winterson

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Sadomasokistit saavat parkkeerata virka-aikana:

Lisää piparia!

Ihana viikonloppu, hienot esitelmät Hanna Arendtin ja Simone Weilin rakkauskäsityksistä. Muitakin hienoja esityksiä, jotka osoittivat korkeaa lukeneisuutta, mutta esitelmän pitäminen paperista lukien tai pöydänkantta tuijottaen ei mene edes humanistilta läpi.

Loppuilta lesbojen sorminäppäryyttä vaativissa tehtävissä:



perjantai 27. marraskuuta 2009

Requiem aeternam

PÖLYSTÄ JA VÄREISTÄ TULEVAT UUDET PERHOSET
mutta meidät pannaan multaan niin kuin murtuneet luut takaisin sijoilleen
jossakin myrskyssä ja hämärässä lipovat laineet vastasyntyneitä
saaria kuin leijona pentujaan
sanat ottavat ensimmäisiä askeleitaan sivujen valkeassa pimeydessä
jossa ei varjoa ole ei tilaa etäisyyttä
kunnes syntyy jotain aivan uutta koordinaatit revontulet jokin yö
ja tähdet putoavat hopeisten vasaroiden lyönnit syvän unen läpi
seinät koskettavat sormia ja mahla kohisee vaahteran ikiaikaisessa
sydämessä
kerranhan meidän jo piti tulla yhteen meidän lasten meidän
vanhempien veren punaiset mansikat ojentavat kätensä
ja kurjenpolvet ovat kummasti vaiti
hiekkasärkät ovat tässä niin kuin valkea hiekka muistaisi paratiisin
jokien solinaa yksinäiset muurahaiset eksyvät tuuleen rannoilla
neilikat puhkeavat liekkeihin
jokin palaa vääjäämättömästi yö heittäytyy nummien lämpimään
syliin ja lähimmät tähtikuviot taittuvat hänen hiuksissaan
muistohetki täynnä muinaisten koskien kohinaa simpukoiden ja
mehiläisten unta siellä synkkien muurien takana
jos jokin alkaakin uudelleen kaikki palaa syvällä syvällä hiilet
kalpenevat ja kivettyvät suonet
ja kun on aika nousta ei tuhka päästä meidän käsiämme irti
siipisulkiin jäätyy lähteiden usva
mistä eksyy lapsen hymy kuninkaan linnaan mistä ottaa apila tuo
nelilehtinen onni rohkeuden kasvaa täällä korkeiden pylväiden
alla
kun koivujen mustat kuviotkin väsyvät ja lehtien vihreä lento
ennen kuin savi tulee saveksi ja verinen lieju valuu maahan takaisin
ei ei kukaan missään tarvitse teidän historiaanne teidän loppujanne
ja alkujanne
rauha pelkkä rauha meduusoille ja teerenmunille rauha
muurahaisten suhiseville poluille rauha paratiisilinnuille ja
neidonhiuspuulle rauha taivaalle rauha sinulle taivaanvuohen
lento
rauha omenoille päärynöille luumuille aprikooseille appelsiineille
villiruusuille ratavartijan mökin seinustalla Requiem
Requiem aeternam

Kaplinski

When The Day Is Short

Minun Helsinkini

What a day! Jakkupuvussa 8 tuntia raporttia, kotimatkalla maitoa, leipää, lävistys, vessapaperia ja pari kaljaa. Lävistäjän kanssa keskustelin fistauksesta.

Minun Helsinkini.

Rakkauden paikka on kielellä

"Oikeastaan en ymmärrä muuta että rakkauden paikka on kielellä. Äiti on sanonut että rakkaus on sydämessä ja yhteen aikaan uskoin niin, mutta Isoäiti tietää luonnollisesti parhaiten. Oikeastaan sen kyllä käsittää kun ajattelee eläimiä paratiisissa. Sillä kielellähän ne maistoivat hedelmiä joita tarjosivat toisilleen, kielellä ne nuolivat toistensa kasvoja ja kaulaa kun tahtoivat osoittaa miten paljon pitivät toisistaan, ja kielellä ne kuiskailivat lempinimiä toistensa korvaan."

Parland: Lumottu tie

keskiviikko 25. marraskuuta 2009





Silent red witness

Rakkauden merkit ja metaforat!

RAKKAUDEN MERKIT JA METAFORAT
EMOTICON: NYKYTEKNOLOGIA, SOSIAALISUUS JA TAIDE

Semiotiikan X Oscarin päivän seminaari
lauantaina 28.11.2009, klo 10.00–17.30, Tieteiden talo, Helsinki
Järjestäjä: Suomen semiotiikan seura

10.00–12.15 Seminaarin avaus, pj. Eero Tarasti (sali 104)
EERO TARASTI
Oscar-palkinnon jako
HARRI VEIVO: “‘Muoto on vakaa kuin epätoivoisen askel, kun hän herkeää horjumasta ja käy eteenpäin’ –Taiteen välttämättömyydestä semiotiikalle”.
EERO TARASTI: Varieties of Subjectivity or the Basic ’Semiotic Square’ of Our Existence and What Can Be Derived From It?
STEFAN BIABIANY: Interim Thoughts about Existential Semiotics

12.15–13.00 Lounas

13.00–15.00 Rakkauden merkit ja metaforat, pj. Harri Veivo (sali 309)

LEENA MÄKELÄ-MARTTINEN: Hänen ihonsa silkillä kudon maailmani ehjäksi.
Rakkauden merkit ja metaforat Kari Hotakaisen proosassa
MAIJA PIETIKÄINEN: Rakkaus, valta ja väkivalta – Hannah Arendtin ja Simone Weilin filosofian äärellä
MARJO SUOMINEN: Etsimässä rakkauden merkkejä ja sanomaa Händelin oopperasta Giulio Cesare in Egitto
GRISELL MACDONEL: An Existential Semiotic Approach to Musical Performance: Subjectivity in Art Music Performance

Emoticon: nykyteknologia, sosiaalisuus ja taide, pj. Merja Bauters (sali 104)
KRISTIAN BANKOV: Culture of Erudition VS Culture of Navigation
VESA MATTEO PILUDU: Technosacrifices and Technomyths: Technology’s Uses and Meanings in Tero Saarisen’s Coreography “Hunt” and Einojuhani Rautavaara’s Opera “The Myth of Sampo – Sammon ryöstö”.
ANTTI SILVAST: Tekniikka ja riskit sosiosemioottisessa viitekehyksessä
ALTTI KUUSAMO: Nauru tulkinnan teknologialle: piirrokset tai kaaviot taideteoksen tulkintana

15.00–15.30 Kahvitauko


15.30–17.30 Rakkauden merkit ja metaforat
, pj. Leena Mäkelä-Marttinen (sali 104)
VESA MATTEO PILUDU: Eros and Thanatos: A semiotic analysis of different interpretations of the Story of Judith in Italian, Dutch and Austrian visual art.
PÄRTTYLI RINNE: Alustavia huomioita Immanuel Kantin rakkauden filosofiasta
OTTO LEHTO: Rakkaus ja laki (luonnon ja ihmisen)
AHTI-VEIKKO PIETARINEN: Mitä ‘Evolutiivinen rakkaus’ sanoo?

Seminaarin päätös

****

Seksuaalioikeudet

Perjantaina valtakunnallisen Setan 35-vuotisjuhlat mamassa.


Seksuaalioikeudet

1. Oikeus seksuaaliseen vapauteen. Seksuaalinen vapaus sisältää yksilöiden mahdollisuuden ilmaista seksuaalisuuttaan täydesti. Se sulkee kuitenkin pois seksuaalisen väkivallan, hyväksikäytön ja riiston kaikissa tilanteissa koko elämän ajan.

2. Oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, seksuaaliseen loukkaamattomuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen. Tämä oikeus sisältää mahdollisuuden tehdä itsenäisiä päätöksiä omasta seksuaalielämästä oman henkilökohtaisen ja sosiaalisen etiikan mukaisesti. Siihen sisältyy myös oman kehomme hallinta ja nautinto vapaana kidutuksesta, silpomisesta ja kaikesta väkivallasta.

3. Oikeus seksuaaliseen yksityisyyteen. Tähän sisältyy oikeus tehdä yksilöllisiä päätöksiä ja käyttäytyä yksilöllisesti intiimeissä suhteissa siten, että se ei loukkaa muiden seksuaalisia oikeuksia.

4. Oikeus seksuaaliseen tasa-arvoisuuteen. Tämä tarkoittaa vapautta kaikesta syrjinnästä riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, rodusta, sosiaaliluokasta, uskonnosta ja fyysisestä tai psyykkisestä vammaisuudesta.

5. Oikeus seksuaaliseen mielihyvään. Seksuaalinen mielihyvä, mukaan lukien itsetyydytys, on fyysisen, psyykkisen, älyllisen ja henkisen hyvinvoinnin lähde.

6. Oikeus seksuaalisten tunteiden ilmaisuun. Seksuaalinen ilmaisu on enemmän kuin eroottista mielihyvää ja seksuaalista toimintaa. Yksilöillä on oikeus ilmaista seksuaalisuuttaan kommunikoimalla, koskettamalla, tunteiden ilmaisulla ja rakkaudella.

7. Oikeus vapaaseen seksuaaliseen liittymiseen. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta mennä tai olla menemättä naimisiin, mahdollisuutta erota ja mahdollisuutta solmia muunlaisia vastuullisia seksuaalisia suhteita.

8. Oikeus tehdä vapaita ja vastuullisia lisääntymisvalintoja. Tämä sisältää oikeuden päättää siitä, hankkiiko lapsia vaiko ei, päättää lasten lukumäärästä ja ajoituksesta sekä oikeuden kattaviin ehkäisyvalintoihin.

9. Oikeus seksuaalisuutta koskevaan tieteellisesti tutkittuun tietoon. Tämä oikeus sisältää periaatteen, että seksuaalisuutta koskevat tiedot tuotetaan riippumattoman ja tieteellisesti eettisen tutkimusprosessin avulla, ja että tätä tietoa jaetaan sopivilla tavoilla yhteiskunnan kaikille tahoille.

10. Oikeus monipuoliseen seksuaalisuuta koskevaan opetukseen. Tämä on elämän pituinen prosessi syntymästä läpi elämänkaaren, ja sen tulisi koskea yhteiskunnan kaikkia instituutioita.

11. Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin. Seksuaaliterveyspalveluiden tulisi olla käytettävissä kaikissa seksuaalisuuteen liittyvissä huolenaiheissa, ongelmissa ja toimintahäiriöissä niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Oma brändi

Suomalainen strateginen markkinointiosaaminen on ohutta. Täällä tyydytään mainokseen, jonka Hasan heittää hihasta pöydälle, ja sanotaan että "just tällaista me toivottiin, vihreetä kun meidän logokin on vihreä".

Markkinointi jää operatiivisen tason puuhasteluksi, kun myynti, markkinointi ja johto eivät tiedä toistensa tekemisistä.

Markkinoinnin strateginen kumppani voi pahimmassa(?) tapauksessa olla mainos- tai mediatoimisto, jonka hallussa on kyllä leiskat, tikkerit, java ja google, mutta jolla ei välttämättä ole minkäänlaista strategista otetta asiakkaan bisneksestä.

Markkinointitutkimus saatetaan nähdä markkinointitoimenpiteenä, eikä kampanjatestauksen yhteydessä kysyä mainoksesta mitään negatiivista - ja koska ihmiset vastaavat siihen, mitä niiltä kysytään, tuloksista saadaan halutunlaisia. Jos kuluttajat eivät ole ymmärtäneet tutkittua mainosta "oikein" ja ad:t ovat presiksessä paikalla, vika on kuluttajissa ja pitää sanat asetella varovasti. Been there, done that.

Toki on myös firmoja, joissa markkinointi otetaan vakavasti.

Ja koska edelleen eletään brändien aikaa, aion jatkossa hioa omaa brändiäni sloganilla kuluttajaymmärryksestä strategiseen markkinointiin. Ami ei tee mulle mainosta, koska markkinointia johdetaan kulmahuoneesta, eikä mainostoimiston "luovasta" neukkarista.

Let's keep dancing

perjantai 20. marraskuuta 2009

Opportunity is missed by most because it is dressed in overalls and looks like work.

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Lakkopäivä


Kateus on läskiä sielun ympärillä.

Odotan aamua

Kun nukut, olen yksin, omillani.
Ujo pimeys uteliaiden katulamppujen ympärillä.
Odotan aamua, sinua, kevyttä valoa.
Hotelliseksi, paras seksi.

maanantai 16. marraskuuta 2009

Praha

Näin tulee tuotteesta palvelu ja palvelusta tuote.

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

When we are tired


Uupunut nainen oli todella loistava!

Kirja ei kuvaa asiakkaan, vaan pikemminkin psykiatrin uupumusta prosessissa, jonka aikana asiakas luopuu rooleistaan, alkaa elää ja tuntea.


When we are tired, we are attacked by ideas we conquered long ago.

Nietzsche

lauantai 14. marraskuuta 2009

Mitä ajattelin tänään?

Ihminen rakastuu omiin käyttämättömiin ja tuntemattomiin persoonallisuuden osiinsa ja kutsuu sitä rakastumiseksi.

Riippuvuus pitää suhdetta tasapainoisesti turvallisessa epätasapainossa.

torstai 12. marraskuuta 2009

Arjesta ja hinnoista

Olen kuin myyrä, juna kuin musta käytävä kodin ja työpaikan välillä. Pimeät aamut, pimeät illat, aurinkoa vain keksipaketin kyljessä.

Mutta en valita, en vaikka uuden työpaikan myötä siirtyminen kvantista kvaliin on ollut vaikeampaa kuin kuvittelin. Kvalissa tehdään töitä persoonalla, jonka kvantissa voi piilottaa taulukkojen ja kaavojen taakse. Saan tehdä töitä kokeneiden ja väitelleiden ihmisten sekä Suomen hienoimpien brändien kanssa. Ja olen paikassa, jonne halusin; en paikassa, jonne satuin pääsemään. En elä arkea, jota pitää sietää tai jonka kanssa pitää kituuttaa - nämä ovat olleet valintojani - miten hinnoittelen itseni, osaamiseni, rakkauteni, aikani.

I remind me a lot of myself. I'm pleased.

tiistai 10. marraskuuta 2009

Tässä juoksemme

Tässä juoksemme
viha ja minä
kiinnikasvaneina
mahdoton meitä on erottaa.
Kun kaikki hylkäsivät minut
viha ei
se piti hengissä – ei mikään rakkaus!
Varjelen vihaani kuin parasta ystävää
kun paras ystävä luikki
sivukatuja pakoon
maailma peitti silmänsä
ohikulkija kulki ohi kuin varjo.
Viha odotti porttikäytävässä
ojensi kätensä
laski saatavat pennilleen.
Niitä minä kuljen karhuamassa
tässä juoksupoikien
maailmassa.

Arja Tiainen

To sit still and be alone

All suffering comes from a person's inability to sit still and be alone.

Anthony de Mello

BCN loka-marras '09

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Barcelona












On The Move

On The Move

The blue jay scuffling in the bushes follows
Some hidden purpose, and the gush of birds
That spurts across the field, the wheeling swallows,
Have nested in the trees and undergrowth.
Seeking their instinct, or their pose, or both,
One moves with an uncertain violence
Under the dust thrown by a baffled sense
Or the dull thunder of approximate words.

On motorcycles, up the road, they come:
Small, black, as flies hanging in heat, the Boy,
Until the distance throws them forth, their hum
Bulges to thunder held by calf and thigh.
In goggles, donned impersonality,
In gleaming jackets trophied with the dust,
They strap in doubt--by hiding it, robust--
And almost hear a meaning in their noise.

Exact conclusion of their hardiness
Has no shape yet, but from known whereabouts
They ride, directions where the tires press.
They scare a flight of birds across the field:
Much that is natural, to the will must yield.
Men manufacture both machine and soul,
And use what they imperfectly control
To dare a future from the taken routes.

It is part solution, after all.
One is not necessarily discord
On Earth; or damned because, half animal,
One lacks direct instinct, because one wakes
Afloat on movement that divides and breaks.
One joins the movement in a valueless world,
Crossing it, till, both hurler and the hurled,
One moves as well, always toward, toward.

A minute holds them, who have come to go:
The self-denied, astride the created will.
They burst away; the towns they travel through
Are home for neither birds nor holiness,
For birds and saints complete their purposes.
At worse, one is in motion; and at best,
Reaching no absolute, in which to rest,
One is always nearer by not keeping still.

Thom Gunn

Kuinka katsoa merta

Aika ajoin kaipaan laajoihin tiloihin, aukeille, rannoille tai lentokentille, tiloihin, joissa kaikki muuttuu tulevaisuudeksi. Paikkoihin, joissa horisontti on kaukana ja ajatukset pitkiä.

Miltä meri näyttää? Mikä viehättää rannalla kulkijaa? Onko toista yhtä symbolista paikkaa kuin meren ranta? Sivistys, kauppa ja kulttuurit, kaikki ovat kulkeneet merien ja satamien kautta. Meri kuvataan usein elämän alkulähteenä; tässä iässä aallot nostavat jo rannalle alitajunnan syvistä kerroksista muistoja ja tarinoita. Mitä aallot ovat muuta kuin jatkuvuuden ja toiveikkuuden vertauskuvia?

Rannalla annan silmien levätä sinisin ja vihreän sävyissä, annan veden virrata varpaiden ja ajatusten läpi. Aika meren rannalla on hidasta, minulla on aikaa tuntea yksinkertaisia, puhtaita ja aitoja tunteita. Olla rauhassa itsensä kanssa, kaiken sen kollektiivisen tiedon äärellä, jota meri syvänteineen symboloi. Kirkasta vettä, sameaa vettä, pyörteitä ja virtauksia. Nousuvettä ja laskuvettä, Kuun ja Auringon vetovoimaa. Rannalla ei tarvitse etsiä, vaan ottaa vastaan, antaa veden ympäröidä, kiehtoa ja hyväillä.

Merelle katseleminen on eri asia kuin meren katseleminen. Meren katseleminen on itsensä kanssa purjehtimista, muistelemista kompassin kanssa. Merelle katseleminen on odottamista. Haaveet, haaveet, tulkaa takaisin, huusin, mutta meri vastasi, että kaikki oli jo jalkojeni juuressa.

Kuinka katson merta ja merelle kertoo myös siitä tavasta, jolla katson itseäni – veteen Narkissoskin katsoi. Mitä näkisi meri, jos rannalle katsoisi? Kuinka kevyt tai painava haluan olla, haluanko upota tiedostamattomaan pohjaan vai kellua laineilla, haluanko pitää kaksin käsin ruorista vai antaa tuulten viedä? Haluanko purjehtia tyynellä ja karttaa myrskyjä ja virtauksia – tietäen ettei tyyni meri tee taitavaa purjehtijaa.

Ei veden päällä käveleminen ole ihme. Taitoa vaatii katsella merta odottamatta mitään tai ketään, avoimena ja tyhjänä, tuntea hiekka jalkojen alla, askeleet, hengitys ja aallot. Luottaa aaltojen kantavuuteen, tähtiin ja tuuliin.


torstai 29. lokakuuta 2009

All great images reveal a psychic state.

Bachelard

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Taiteen tehtävä on peittää ja paljastaa meidät itseltämme.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Mää pääsin rehurekan kyytis Skoone

Neuvo

Ole oma ittes vaa.

Venun patja ja peito välis mont tuntti yli aamu
pirän kahta tyyny pään pääl
ko miäs kolistele jukurttikuppis kans keittiös
mää en voi mää en voi noust näi aikasi
otan vesifärit mukka ohjausryhmä kokoukse
nualen tyämaaruokalas lautase nuukast kastikkeest ja
viän sen puhtaitten pino
punnitten vihannestiskil pualääne
itteän nuaremppi ja vanhemppi poikki
toi mul toi kans kunnei toikki
ai niin en vissiin kerkke teijä seminaarihi
mää pääsin rehurekan kyytis Skoone – hiano paik!
Makkan marketin pallomerenpohjal hiavahtamat
ko lööpeis hajeta karonnut naist.

Oma ittes
Ol itte.

Heli Laaksonen

maanantai 26. lokakuuta 2009

lauantai 24. lokakuuta 2009

Millä tavalla haluan että tulet minuun?

Millä tavalla haluan että tulet minuun?

Tavalla, jolla ikkuna aukaistaan aamulla, vielä puolipukeissa ja -unessa.
Tavalla, jolla liha putoaa Linnanmäellä.
Tavalla, jolla kauppakeskuksen ostoskärryt työnnetään toisiinsa.
Tavalla, jolla ihmiset kulkevat City-käytävässä ees-taas-taas-taas.
Kovuudella, jolla korkokenkä keihästää syksyn lehden.
Taitavuudella, jolla matkustaja-alus kääntyy satamassa.

Otteella, jolla rakkauskirje pudotetaan postilaatikkoon.
Varmuudella, jolla kevään vihreys nostaa päätään, jatkuvassa liikkeessä, empimättä.
Askeleella, jolla raivataan tie eturiviin Nosturissa.

Joskus myös tavalla, jolla miehet astelevat armeijaan tai tavalla, jolla autokoulussa harjoitellaan taskuparkkia tai mäkilähtöä.

Voimalla, jolla lentokone nousee ja kaikki muuttuu hetkessä tulevaisuudeksi.
Hitaudella, jolla kesäiltana muistellaan ohimennen edellistä kesää.
Uskolla, joka ei ole nähnyt kirkkoa.
Katseella, jolla eläin vaanii liikkumatonta saalista.
Rutiinilla, joka kääntää lehden sivut tai pellot.
Lämmöllä, jolla sytytetään tupakka tai intohimo, katumatta.

Tavalla, jolla kiivetään paikkoihin, joista näkee kauan.
Tavalla, jota annat minun odottaa.
Tavalla, jota en vielä tunne.

perjantai 23. lokakuuta 2009

Kantava päivä

En ole tehnyt tänään mitään. Sen lisäksi olen tutustunut psykoanalyyttiseen tutkimukseen Medeia-myytistä, ottanut päiväunet ja -kännit, mielikuvaharjoitellut kuoharin avaamista miekalla, voittanut kosmetiikkaa 274 eurolla, kengittänyt ajatuksia kahvilassa, kaivannut jo takaisin töihin, tehnyt tyytyväiseksi kaksi ihmistä - mukaanlukien itseni ;) - pitänyt unipäiväkirjaa ja haaveillut paikoista, joissa matkalla ollessani kirjoitan päiväkirjaa.

Kelpo päivä, kantoi kuin kevätaamuinen hanki. Päältä kova, alta pehmeä.

torstai 22. lokakuuta 2009

Even the most solid of things, and the most real, the best-loved and the well-known, are only hand-shadows on the wall. Empty space and points of light.

Winterson

Sometimes it is as simple as that

Jeanette Winterson: The Goldrush Girl

It is the saddest night, for I am leaving and not coming back

Kirjamessuilta päätyi hyllyyn Myytit, vietit ja minuus, Teresa de Lauretiksen Itsepäinen vietti, Juri Nummelinin Valkoinen hehku elokuvan historiasta, Italo Calvinon Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle sekä yksi unikirja.

Olisin halunnut lisäksi:
Kureishi: Olisi vähän kerrottavaa sekä Lähtö sekä neljä muuta tarinaa, joka alkaa lauseella:
It is the saddest night, for I am leaving and not coming back.
(Orionissa lauantaina keskustelu "Hanif Kureishi ja paljas ihminen - seksuaalisuus valkokankaalla", mukana mm. Hietala ja Silfverberg)
Hustved: Lumous
Jackson: Tuhlattuja päiviä
Ahti: Täsmällinen selvitys ei mistään
Karlström: Harry Harlow'n rakkauselämät
Sinnemäki: Aleksis Kiven katu
Aulanko: Kultaisella keskitiellä
Jensen: Eri nainen
Juutilainen et al.: Freudin jalanjäljillä
Lauerma: Pahuuden anatomia
Mattila: Uupunut nainen
Metsäpelto et al.: Meitä on moneksi
Mustavuori: Olemisen talossa
Strande: Syrjähypyn houkutus
Törrönen: Hullu rakkaus
Maailman ihanin tyttö
Juvonen: Aukea ei koskaan metsään ovi
Laakso: Mielen taito
Kainulainen & Kesonen: Lentävä hevonen
Etnografia metodologiana
Keskusteluanalyysin perusteet
Akerlof & Shiller: Vaiston varassa
Simmel: Suurkaupunki ja moderni elämä
Hirsjärvi: Tutkimushaastattelu
Ojala: Irti tavarasta. Onnen ja omistamisen suhde on mielenkiintoinen - onnellisuustutkimukset ovat osoittaneet, että onnellisuus ei enää 'lisäänny' materiasta, kun ihminen ansaitsee yli kakskyttonnia vuodessa. Asian parissa puuhastellut ansiokkaasti mm. Mary Douglas.
Pyysiäinen: Jumalten keinu - kiertoajelu uskontotieteessä

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Miehet, jotka etsivät naista mutta hukkaavat klitoriksen sekä Luke Hayman

Viimeksi Kallessa - kauan sitten - minulla kävi flaksi, nyt sieltä löytyi vain Mömmöjä. Luke Hayman puhui aikakauslehtien redesignaamisesta.

Sorry Luke, presistäsi enemmän ajatuksia herätti ko. ravintola, sisäpiirin lihatiskihän notkui.

Väliin mietin, miltä tuntuisi harrastaa seksiä miehen kanssa. Millaista olisi näyttää miehelle, mitä naiselle voi tehdä. Ajatus loppuu aina lyhyeen. En jaksaisi nähdä vaivaa.

Mainostoimisto x:n ad olisi lähtenyt mukaan heittämällä, mutta ajatus epävarmasta kolmekymppisestä jalkovälissäni tuntui sietämättömältä. Ilmainen ja kuiva valkoviini alkoi närästääkin.

Avaimen ja puhelimen voi hukata, mutta klitorista ei etsitä.


Illan biisi:

"Vain aate ja sitä esittävät kuvat ovat tärkeitä"

Loistava Antti Nylenin essee tänään Hesarissa:



ESSEE

Yhden suhde kahteenkymmeneenviiteen

Mainostoimisto vastaa kaikesta mutta ei ota vastuuta mistään. Ympäristötuholle naurava mainos ei ole hauska, kirjoittaa Antti Nylén. Mainostoimistot ovat salanimeä käyttäviä idea- ja ajatuskoneita, jotka Nylénin mukaan vastaavat kaikesta eivätkä ota vastuuta mistään.


Koska mainonta pyrkii keksimään ja ilmaisemaan ihmisjoukkojen piilevät halut, tuntuu luontevalta olettaa, että se kertoo jotakin "ajasta".

Toisen näkemyksen mukaan se on vain sana- ja kuvasaastetta, joka ei kerro mistään mitään. Äskettäin ilmestyneessä essee-eepoksessaan Taikuri, joka sai yleisönsä katoamaan Ville-Juhani Sutinen kuvailee journalismin, viihteen ja mainonnan muuttumista arvosisällöltään tasalaatuiseksi valistukseksi, "aatteelliseksi autofellaatioksi", jonka ainoana tavoitteena on pitää sama tylsä sirkus käynnissä loputtomiin, eikä "poliittista artikkelia enää erota peräpukamavoiteiden ilosanomaa julistavista mainoksista".

Joku ehkä pitää mainontaa "populaarikulttuurina". Tätäkin tulkintaa kannattaa punnita, vaikka siinä onkin ikävää haaveilua kulttuurista, jossa kaikki ovat taiteilijoita.

Jo kauan sitten mainoksia alkoivat tehdä muut kuin tuotteen myyjät, mutta nyt mainostoimistosta on tullut mainoksen todellinen signeeraaja. Sehän luo kuvat, sanat ja tunnussävelet, mutta myös ideologian ja sopivan taustatarinan mainostettavalle tavaralle. Ainoastaan itse tuotteen valmistuksen se jättää muille.

Mainostajan vastuulle jää hyväksyä työ. Olisihan moukkamaista liian yksityiskohtaisesti valittaa taiteilijalle tilaustyön laadusta.

Voisi odottaa, että mainostoimistot alkavat kohta panna oman logonsa isolla mainoksiin, mutta niin tuskin käy.

Mainostoimisto on näet ihanteellinen multimedia-ajan toimija: salanimeä käyttävä idea- ja ajatuskone, joka vastaa kaikesta eikä ota vastuuta mistään, nopea, paha suustaan ja moraaliton kuin rantarosvo.

Olette tavanneet tyypin muita inkarnaatioita "netin keskustelufoorumeilla" ja tiedätte liiankin hyvin, mitä hän kertoo ajasta.

Uudehko piirre kulutuskulttuurissamme on, että tavara on käynyt tarpeettomaksi. Sitä ei erota jätteestä.

Jossakin on valtava kuoppa, josta tavaraa louhitaan, ja vieressä kasa, johon sitä pinotaan. Siinä kaikki.

Vain aate ja sitä esittävät kuvat ovat tärkeitä.

Metron rullaportaissa oli taannoin julisteita, jotka mainostivat näennäisesti kauppakeskus Forumia mutta oikeasti karkeaa kulutushedonismia. Kehotettiin ostamaan "puheenaihe" tai "oma tyyli". Kylkiäiseksi luvattiin jotakin tavaraa: "Osta rusketusraidat. Saat bikinit kaupan päälle."

Säästäväisyyttä ja vastuullisuutta on ivattu hersyvästi myös ostoskeskus Sellon "Sembaloiden" ilmoituksissa.

Sarjakuvassa kaksi naista poukkoilee tavaratalossa. Toinen sanoo: "Tiedätsä, mitä on tiedostava kuluttaminen?" Toinen: "Joo, mä tiedostan haluavani tän ihanan puseron!"

Pari viikkoa sitten lentoyhtiö Blue1 osti puoli sivua Helsingin Sanomista naureskellakseen ekokatastrofille. "Hullu hinnoittelija" oli "osallistunut ilmastotalkoisiin" ja "lahjoittanut kansalle talven" alentamalla lentolippujen hintoja.

Ovatko nämä vitsit "kansan" mielestä hauskoja tai rohkeita?

En usko. En haluaisi ajatella, että tervettä moraalitajua esiintyy tuttavapiirissäni niin paljon enemmän kuin muualla.

Kauppakeskus Forumin mainokset oli tehnyt mainostoimisto Bob Helsinki.

Firma on tuttu muistakin kampanjoista, joissa taiteellista vapautta on käytetty erityisen kekseliäästi ja kyynisesti, kuten siitä, jossa perusporvarista tehtiin "työväen presidentti".

Sama toimisto teki viime talvena kaikkialla näkyneen Älä ruoki lamaa -kampanjan, joka ei ollut niin humoristinen kuin Forumin tai Blue1:n mainokset. Se oli ainoastaan moraaliton.

Tuote kuitenkin oli sama. Eihän liberaalille kapitalismille ole vaihtoehtoa, kuten Margaret Thatcher jo kylmän sodan aikana opetti.

Käskyistä, "lamateeseistä", ensimmäinen oli ankara: "Osta kuin ennenkin."

Sama mitä. Vaihtoehtoja on. Paitsi ostamiselle.

Tänä syksynä kulutushedonismin johtavat ideologit saivat vahvistusta "Suomalaisista turkiskasvattajista", jotka julkaisivat monissa lehdissä näyttävän varoituksensa pahaa aavistamattomille kuluttajille: "Turkisten lisäksi sinulta halutaan kieltää moni muukin asia."

Turkistuottajien ilmoitus ja Bob Helsingin lamasivusto ovat sinuttelumuodosta alkaen oudon samanlaisia. Toisessa kauhukuvana on liian vähäinen, toisessa vääränlainen kuluttaminen, mutta aatteellisesti ne pitävät yhtä.

Turkistuottajien mielestä eläinaktivisteja ja muita "fanaatikoita" vastustetaan tekemällä "kuten suomalaiset ovat aina tehneet": pitää keikistellä turkiksissa ja käyttää kyltymättä eläinteollisuuden tuotteita.

Kyllä, isoissa ilmoituksissa maan päälehdissä käsketään kieltäytymään kieltäytymisestä.

Vetää hiljaiseksi.

Suomessa tapetaan kaksi ja puoli miljoonaa sikaa vuodessa, eivätkä suomalaiset jaksaisi syödä sitäkään vähää. Sianlihan imago ei ole "trendikäs". On sikainfluenssa ja kaikki. Kulutus kasvaa tuskastuttavan hitaasti. Tilanne surettaa lihantuottajia.

Suomen valtiotakin se ahdisti niin paljon, että Maa- ja metsätalousministeriöstä lahjoitettiin Satafood Kehittämisyhdistys -nimiselle taholle vuoden alussa 257 000 euroa sianlihan menekin edistämiseen. Suunnitteilla olevan nettisivuston on tarkoitus antaa ihmisille "inspiroivia ja maukkaita syitä kokeilla porsaanlihaa".

Valtiolle summa on taskurahaa. Vaikka voisihan sillä maksaa 15 vuotta valtion taiteilija-apurahaakin.

Eräänlaisille taiteilijoille se toisaalta meneekin.

Inspiroivat ja maukkaat syyt on tilattu Bob Helsingiltä.

Haluan kertoa myös jotakin lohdullista.

Elokuussa avattiin nettisivusto Valitse vege, jolla puuhataan kouluihin viikoittaista kasvisruokapäivää. Asialla on turkistuottajien tarkoittamia "fanaatikkoja" neljästä eri kansalaisjärjestöstä, eivätkä he tietenkään hyödy senttiäkään, jos kasvisruokapäivä jossakin koulussa toteutuu.

Aktivistit saivat sivuston tekoon Ympäristöministeriöltä 10 000 euroa.

Summa on kahdeskymmenesviidesosa läskikauppiaiden potista, mutta jos tämä on elämää suojelevien ja elämää halveksivien voimien, kohtuuden ja ahneuden suhde tässä yhteiskunnassa, en valita enempää.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Den natten

Den natten
det rummet
lövskuggorna mot fönstret
den natten
det rummet
den gamla blommiga stolen
papperen borta på bordet
det förflutna i alla vrår
den natten
det rummet
allt som aldrig nånsin
och drömmens låga varma röst.

von Schoultz
Uusinta Cityä lukiessa meinasi kahvit kaatua, kun Suomen anarkismille kasvonsa antanut Akuliina poseeraa Kaupungin paras-bileissä Sedulassa yhdessä 28-vuotiaan tuotepäällikön ja Miss Suomen kanssa. wtf?

To Do, Pride 2010, osa II

- Kysy Madonna, Ellen DeGeneres ja bäkkärin vessavahti.

30.12.

Huomasin lukevani Anna Kontulan Punaista Exodusta pikaruokaravintolan jonossa. Now how pervy is that!

Kirjaston paras hylly on 30.12: Elämäntapojen sosiologia ja Kulttuurisosiologia.

Mukaan tarttui iki-ihana Hallin Kulttuurin ja politiikan murroksia, Kaj Ilmosen Johan on markkinat, Susan Griffinin Pornography and Silence, kaikessa hiljaisuudessa(?) julkaistu Jukka Hankamäen Enkelirakkaus, sekä Vastapainon Arki satuttaa.

Romaaneista Bohumil Hrabalin yhdestä virkkeestä koostuva Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille sekä Michel Houellebecqin Halujen taistelukenttä ja Oikeus nautintoon, sillä aloin miettiä kuinka helppoa elämä olisi ilman halua upota halujen kosteikkoihin.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Mitä tein tänään?

Istuin sohvalla kuin tuoli, annoin itselleni aikaa tuntea kaikkia tunteet, rauhassa, ajatuksella. Tunteet eivät liikuta minua vain toisinpäin. Sijoitin itseni ulkopuolelle tunteet, joista on hyvä päästä eroon ja pidin kiinni niistä, joista pidän.

Vuonna 2040

Miltä näytti elämäni - tulevaisuusmuistelua vuoteen 2040:

Mitä ajattelin tänään?

Muutaman päivän putken jälkeen - hebdomofobia - sunnuntai-iltojen pelko.

perjantai 16. lokakuuta 2009

Manskun homotolpalla oksentaminen ennen klo 20 illalla on kuin äänestäisi oppositiota.

Mitä olen tänään oppinut?

Olen oppinut että tapa jolla henkilö käsittelee seuraavat kolme asiaa kertoo hänestä paljon: sateinen päivä, eksyneet matkatavarat ja sotkuun joutuneet joulukoristeet.

Olen oppinut, että ihmiset tulevat unohtamaan mitä olet sanonut tai tehnyt, mutta he eivät tule ikinä unohtamaan mitä sait heidät tuntemaan.

torstai 15. lokakuuta 2009

The pressure of everything not said

"We talked - what did we talk about? I forget. Whatever we said was lost under the pressure of everything not said."

Winterson

Ei tämä sanominen

Ei tämä sanominen koskaan kuihdu ja jää taakse
sinun läsnäolosi sanominen,
niin pienen ja mitäänsanomattoman onnen,
ettei sitä
melkein ole.

Siksi se on, eniten:

silmiesi antama ilo kuin kaikelle
menetetylle ja salaa menettämättömälle
yhtäkkiä olisi niin oikea sana
ettei sitä heti tarvitse tappaa.
Se on,
kahden suun sanomaton laulu,
parhaiden leikkikaverusten juttelu,
minkä tahansa maiseman kaltainen,
surullinen ja kaunis.

Olli Sinivaara: Valonhetki

Eturivissä 5.3.2010!



keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Skeematerapian testejä

Miten määrittelen itseni tänään?

Suojeluskoiria on kahdenlaisia, saalisvietillä tai puolustusvietillä toimivia. Saalisvietti on kylläinen vietti, puolustusvietti on aktivoitavissa aina.

Tänään olen lyhytkarvainen, paksunahkainen, aggressiolla käyvä.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Pride 2010

Pride 2010 suunnittelu alkoi tänään.
Kehitystä aikaisempiin vuosiin on mm. se, että palautteen voi käydä keskitetysti lukemassa suoraan Kummakerhon sivuilta.
"Heräsin. Nousin ylös, menin kylpyhuoneeseen ja katsoin peiliin. En nähnyt ketään. Siitä päättelin, että olen jo lähtenyt töihin, ja menin takaisin nukkumaan."

Pirjo

maanantai 12. lokakuuta 2009

Saavumme Helsinkiin 1 v.

Vuosi Bloggerissa. Yli 700 postausta, eli keskimäärin noin kaksi per päivä. Mitä on tapahtunut vuodessa?

Olen lukenut paljon. Kirjoittanut kaksi päiväkirjaa täyteen. Kertonut salaisuuksia. Pitänyt salaisuuksia. Saapunut Helsiinkiin ainakin 400 kertaa. Katsellut radanvartta satoja ohikiitäviä tunteja. Palannut kotiin märissä kengissä ja eskapistisissa sukkahousuissa.

Olen pitänyt kiinni ja päästänyt irti itsestäni. Vaikka tuo voisi olla taiteenkin tehtävä.

Juopotellut, ajanut taksilla, itkenyt, riidellyt, jäänyt yöksi. Raivonnut ja vittuillut. Ollut ymmällä.

Oppinut pitämään myöhäisestä suomalaisesta modernismista.

Tehnyt tietoisia päätöksiä. Olen halunnut, ollut halua, ollut mitä haluan itse. Ja halunnut paljon. Viettänyt kohtuuttomia ja tiheitä hetkiä milloin missäkin.

Sietänyt en ole, enkä aio. Mutta olen käynyt rajoilla kääntymässä.

Ihastunut, pettynyt, ihastunut, pettynyt, oppinut ja ihastunut. Rakkaus, ehkä vielä toinenkin. Kolmas ja neljäs. Viideskin varmasti.

Olen tehnyt töitä. Presentoinut, analysoinut, laskenut katetuottoa, leikkiä ja mäkeä.


Tänään satoi ensilunta, päivänä, jona heitin roskiin vanhat käyntikortit.
Ikaroksen siivet olivat sanoja.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Penetraatio




Pidän hitaista asioista

Pidän hitaista asioista, ja niissä miten ne toistuvat.
Siitä miten vesi alkaa lämmetä ja poreilla.
Se vei aikansa.
Suuri tasapaino ei ole liikkumatonta, se liikkuu.
Pitää horjahtaa hiukan niin se tulee näkyviin
vedestä noustessa, vettä valuen.

Haavikko