"Olen perehtynyt sinuun..." - Saarikoski-bileet

 

 Menu

Haistettu pauki

~~

Veltoksi pariteltu kurki

~~

Valkovuotoviiriäinen

~~

Suurmiesten ruokabilesarja jatkui Saarikoskella - menu on hänen itsensä kirjoittama, mutta meidän maustama. 

Saarikoski on raamattuni, joten jokainen ruokalaji siunattiin vapaavalintaisella tekstillä. 
Paljon punaviiniä ja puhetta pilluista.


***

Suosikkibiisit päiväjärjestyksessä - paitsi torstaille ei muistunut hyvää biisiä mieleen.

Nouvelle Vague – Blue Monday 
David Bowie – Love You Till Tuesday
Tori Amos – Wednesday
(Reijo Kallio – Torstai Toijalassa)
The Cure – Friday I'm In Love
Isobel Campbell – Saturday’s Gone
Morrissey – Everyday Is Like Sunday

Metsän hiljaisuuteen

Olen kuin tyhmä hirvi
joka näkee kuvansa vedestä
ja luulee hukkuneensa.

Tai mitä se luulee?
Ehkä se näkee siellä toisen hirven.

Mutta sillä ei ole kovin paljon eroa.
Minun on tultava siksi mikä olen
eikä siksi mikä luulen olevani
tai mikä tahtoisin olla;
ei myöskään siksi mikä sinä olet (tai se toinen);

tämä minun tulemiseni on hidasta riisuutumista:
jättää yksilöllisyyden vaatteet
yhteisyyden rannalle ja uida,

minun on aina uitava ylitse, aina toista rantaa kohti;
näin jo kerran anonyymin varjoni
                   kiipeävän jyrkännettä ylös
ja häviävän metsän hiljaisuuteen, palaamatta.

***

Manner, Manner, minun mantereeni.

Johto-cafe, Kamppi 5. kerros

Loistava sijainti arkipaliksiin, hyvät speksit, hyvä espresso

Päivän lainasanat:

"Oli aika tsekata, missä nyt mennään. Ja meidän 70-luvulla syntyneiden kirjoitustyöpajan lopputulos oli sokki. Feministinen riehuminen ei ollutkaan tuonut vapautta, vaan loppuun palamista."

Subfrau / HS 19.2.2011

Päivän lainasanat

Tämän aurinkoisen päivän ajatus tulee Wintersonilta, Selja Ahavan Eksyneen muistikirjan kansilehdiltä:

Ei ole yhtenäistä tarinaa, on valaistuja hetkiä, ja loppu on pimeää.

Ystävänpäivän soittolista

Sinulle, Tuntematon lukijani, pus!

Pauli Hanhiniemen Perunateatteri – Perso elämälle
Kolmas Nainen – Hyvää ja kaunista 2.0.
Maria Gasolina – Hypin, Hypin
Ultra Bra - Tyttöjen välisestä ystävyydestä 
Neljä Ruusua – Elän Vain Kerran
Zen Cafe – Minun kaupunkini
Siiri Nordin – Juovuskissa
Mariska & Pahat Sudet – Kokkaa mua
Scandinavian Music Group – Kun Tuuli Oli Viilee

Tarkkailla ja rangaista?

Lähden käymään kaupungissa, täytyy,
tuli se fiilis että täytyy,
täytyy panna kaupunkihousut ja mustat kengät
...

Vanhan naisen harrastukset

Olen käynyt uimassa Yrjönkadulla viime aikoina. Vesi on lohdullinen elementti. Kantaa, kannattelee, nostaa, pitää, soljuu, lohduttaa, antaa tilaa. Uin hitaasti, mietin omiani, en pärski, en kauho. Yhtään sellaista naista, jota mainoksissa näkee, en ole nähnyt.

Olen käynyt paljon erilaisissa runoilloissa viime aikoina. Helsingissä on loistava tarjonta niin perinteistä kuin nuorta ja kokeellista lausuntaa, jota myös esitetään mitä erilaisemmissa tiloissa. Runon muoto on karannut perinteisestä, rivitetystä, järjestelmällisestä tekstistä, nyt rakenteet kaatuvat, kierivät ja räiskyvät - askelmista ja tikkaista on siirrytty legomaisiin rakennelmiin. Merkitykset nyt ovat aina olleet monia ja päällekkäisiä. Suosikkejani ovat Salmenniemi, Rimminen, Tavi ja Google.

Vedellä ja runoilla on paljon yhteistä. Molemmat ovat fyysisiä kokemuksia, jotka avautuvat useammin aistin kautta. Uidessa tuntee ytimensä, erottaa pehmeän aineen kovasta, lihakset luista, tuntee kehon tavalla, jota lähelle parhaimmillaan pääsee vain lentokoneen kiihdytyksessä ja ylösnousussa - seksikin on lihallisesti erilaista suunnistamista ja matkantekoa. Vaikka kieli on puutteellinen väline todellisuuden mallintamiseen, lähimmäksi ulkomaailmaa pääsee parhaiten tekstien avulla - runoissa kuulee historiansa, joka on kielessä ja omissa merkityksissään olemista. Vesi ja runoisat tekstit antavat mahdollisuuden itselliseen yksinäisyyteen, jossa olennaista eivät ole kannattelun tai ymmärtämisen hetket, vaan tauot niiden välillä. Näin ne mahdollistavat hitauden ja syklisen ajan. Molemmat täyttävät tilan, pakenevat suoraviivaisia merkityksiä, antavat mahdollisuuden lähestyä itseä toisesta suunnasta, vieraiden ja toiseuden näkökulmasta. Queeriä ainetta kummatkin, sanoisin.

Tarkkarajaisen minuuden hellittämisen onni, molemmissa.

Päivän sävy

Lohdullista tässä on vain se, että sakean puuron päällä on suuri määrä valoa odottamassa laskeutumislupaa.